Tomi Alakosken mukaan luonnonmarjojen keruu vaatii kannustusta ja tukea myös kotoa. Kuva: Maria Miklas
Metsämarjojen välitykseen ei 4H:lta apua, vaikka luottoa suomalaisnuoriin löytyy – ”Tilanne ei ole selkeytynyt”
Suomalaisnuoret harjaantuvat metsämarjojen poimintaan, vakuuttaa Suomen 4H-liiton toimitusjohtaja. 4H:n paikallisyhdistyksiin on tullut marja-alalta lukuisia yhteydenottoja.
4H on aiemmin välittänyt marjoja marja-alan yrityksille, joiden kanssa on tehty keskitettyjä sopimuksia. Kuva: Aune Sinkkonen4H-liitto ei osta tai välitä metsämarjoja tänäkään vuonna keskitetysti, kertoo Suomen 4H-liiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski.
Paikallisyhdistykset voivat Alakosken mukaan edelleen tehdä varainhankintaa paikallisten marja-alan kumppaneiden kanssa.
4H piti viime vuonna välivuoden marjavälityksestä alan epäselvyyksien takia.
”Erityisesti viime vuonna nousi esille epäselvyyksiä ja erilaisia syyteharkintoja. Jäimme seuraamaan tilannetta. Tilanne ei ole selkeytynyt”, kertoo Alakoski.
4H on aiemmin välittänyt marjoja marja-alan yrityksille, joiden kanssa on tehty keskitettyjä sopimuksia.
Nyt kumppanin löytäminen on 4H:lle hankalaa, sillä lapsi- ja nuorisojärjestö haluaa pitää periaatteistaan kiinni.
”Olemme työelämä- ja yrittäjyyskasvatusjärjestö. Vastuullisuus on äärimmäisen tärkeä asia, haluamme noudattaa sitä kumppaneidemme kanssa”, sanoo Alakoski.
”Vastuullisuus on äärimmäisen tärkeä asia, haluamme noudattaa sitä kumppaneidemme kanssa.” Tomi Alakoski
4H:n Satosankarit-mallissa paikalliset 4H-yhdistykset avasivat marja-asemia ja palkkasivat niille nuoria. Lisäksi nuoret poimivat metsämarjoja ja myivät niitä asemille.
20–30 asemaa ostivat ja välittivät etenkin kotimaista puolukkaa, mutta myös pienempiä määriä mustikkaa ja pihlajanmarjaa.
Yhteistyökumppanina oli marjateollisuus, joka osti marjat. 4H-järjestön keskusjärjestö Suomen 4H-liitto teki keskitettyjä sopimuksia marjayritysten kanssa.
”Keskitetyissä sopimuksissa puhutaan sadoista tuhansista kiloista puolukkaa”, kertoo Alakoski.
Vuosina 2020–2022 marja-asemien kautta kulki 711 000 kiloa puolukkaa ja lähes 1 500 nuorta sai ansiotuloja joko marjojen poiminnasta, ostopisteellä työskentelystä tai paikallisen someviestinnän tekemisestä.
Satosankarit-toimintamalli kehitettiin koronavuosina, kun thaimaalaisia poimijoita ei saatu maahan koronarajoitusten takia.
Suomalaisille poimijoille olisi nyt entistä enemmän tarvetta.
Ulkoministeriö kertoi viime perjantaina, että thaimaalaiset luonnonmarjojen poimijat eivät saa tänä kesänä turistiviisumeja Suomeen.
Thaimaalaiset poimijat ovat vastanneet 80–90 prosentista Suomessa kaupallisesti poimitusta luonnonmarjasadosta.
4H:llä on reilut 180 paikallisyhdistystä. Niihin on ulkoministeriön ilmoituksen jälkeen tullut Alakosken mukaan marja-alalta lukuisia yhteydenottoja.
”Hätähän on suuri, että saadaanko ollenkaan marjaa.”
”Hätähän on suuri, että saadaanko ollenkaan marjaa.” Tomi Alakoski
Marjayhtiöt ovat toistelleet julkisuudessa, että kotimaisia poimijoita ei meinaa löytyä.
Jaksaako suomalainen nuori poimia marjoja?
”Tänä päivänä tämänkaltainen työ vaatii nuorelta sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä, että marjaa saa sen verran, että saisi tienattua omia rahoja. Kyllä siihenkin harjaantuu. Näen tässä nuorille mahdollisuuden omaan rahan hankkimiseen. Raaka-aine on ilmaista.”
Alakosken mukaan luonnonmarjojen keruu vaatii kannustusta ja tukea myös kotoa.
”Toivoisin, että tieto parhaista marjapaikoista säilyisi ja nuoria opastettaisiin näille paikoille.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
