FSC-sertifiointiin liittyvät korkean suojeluarvon HCV-alueet ovat kutistuneet tarkistuksissa

Kuva: Jukka Pasonen

Metsänomistajia hämmensi viime keväänä FSC-sertifiointiin liittyvä korkean suojeluarvon alueiden (HCV) ilmestyminen ostajien karttoihin. Kyseisten alueiden rajaukset olivat karkealla kädellä vedettyjä ja niiden pelättiin vaikeuttavan puukauppaa.

"MTK seuraa tarkasti tilanteen kehittymistä. Pidän hyvänä sitä, että metsäteollisuus tarkentaa HCV-alueita ja pienentää samalla niiden pinta-aloja. Se on kaikkien etujen mukaista", toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Tiirolan mukaan tarkistukset ovat pudottaneet HCV-alueiden pinta-alasta pois jopa kaksi kolmannesta.

MT kysyi syksyn Metsätutkassa asiaa metsänomistajilta. Heidän suhtautumisensa FSC:n korkean suojeluarvon alueisiin oli jopa yllättävän myönteistä.

Tosin sillä varauksella, että HCV-termin sisältö ei välttämättä ollut kaikille metsänomistajille täysin auennut.

Vain 27 prosenttia metsänomistajista kertoi tietävänsä, onko heidän metsissään HCV-kohteita. Lähes kolme metsänomistajaa neljästä ei tiennyt omien metsiensä tilannetta HCV-alueiden osalta tai ei tuntenut koko asiaa.

Parhaiten asiasta perillä olivat suurten eteläsuomalaisten metsätilojen omistajat. Vastaavasti pohjoissuomalaisista metsänomistajista omien metsiensä HCV-alueiden tilanteen tiesi harvempi kuin joka viides.

MT kysyi metsänomistajilta myös, hyväksyvätkö he, että metsäyhtiöt ovat tehneet karttoja FSC-sertifikaatin mukaisista suojeluarvoista kyseisen sertifioinnin ulkopuolisissa metsissä.

HCV-alueiden merkinnän karttoihin hyväksyi 42 prosenttia metsänomistajista. Sitä vastusti 29 prosenttia ja saman verran oli niitä, jotka eivät osanneet sanoa tai eivät tunteneet asiaa.

Metsänomistajaryhmistä suurin osa palkansaajista hyväksyi kyseisen toiminnan.

Vastaavasti maanviljelijöistä sen hyväksyi vain joka kolmas. Heillä oli myös paras tietämys asiasta. Vain yksi maanviljelijä sadasta kertoi, ettei tunne asiaa.

Tiirola arvelee, että HCV aluemerkinnät hyväksyvien metsänomistajien joukossa on niitä, joita asia ei koske ja niitä, joilla ei ole siitä tietoa.

Asiaan kielteisesti suhtautuvissa on vastaavasti sekä niitä, joita asia koskee että niitä, jotka vastustavat sitä periaatteesta.

"MTK:hon on ottanut yhteyttä myös sellaisia metsänomistajia, joille ostajat ovat todenneet, etteivät heidän puunsa kiinnosta HCV-merkinnän takia", Tiirola muistuttaa.

Tuotteillensa FSC:n leimat haluaville metsäyhtiöille kyse on pakkoraosta. Ne saavat käyttää kyseisiin tuotteisiin myös puuta, joka ei ole peräisin varsinaisista FSC-metsistä.

Pelin henkeen kuuluu, että kyseisten puuerien täytyy täyttää niin sanotut FSC:n kontrolloidun puun kriteerit. Puut eivät siten saa olla peräisin esimerkiksi FSC:n määrittelemistä korkean suojeluarvon metsistä.

Käytännössä se tarkoittaa, että FSC ulottaa vaatimuksiaan myös yksityismetsiin, jotka eivät FSC:hen kuulu. Metsänomistajien suosimalla PEFC-sertifioinnilla ei ole FSC:n silmissä mitään arvoa.

Nyt tilanne on siis se, että metsäyhtiöt ovat merkinneet karttoihinsa FSC:n korkean suojeluarvon alueet. Jos sellaisilta tarjotaan puuta, suojeluperusteet käydään vähintään läpi ennen kauppojen solmimista.

Metsäyhtiöiden mukaan HCV-alueet eivät ole juurikaan sotkeneet puukauppaa. Metsänomistajat ovat kuitenkin kertoneet MT:lle tapauksista, joissa niin on käynyt.

Tilanne on hämmentävä myös puunostajille. He haluavat välttää virheitä. Siksi ostossa ja puunkorjuussa HCV-alueilta epäröidään.

Se on ymmärrettävää. Jos puuta on tarjolla riittävästi muualta, miksi metsäyhtiö lähtisi ostamaan sitä FSC:n määrittämältä HCV-alueelta.

Syksyn Metsätutkaan vastasi 558 metsänomistajaa. Sen toteutti Kantar TNS Agri. Kyselyn virhemarginaali oli 4 prosenttiyksikköä suuntaansa.