Kuitupuun halpeneminenkannustaa lannoittamaan

ASIKKALA (MT)

Kuusikuitupuun halpeneminen viime vuosina parantaa metsänlannoituksen kannattavuutta.

”Kuitupuun hinta pitää kertoa jopa neljällä, jotta saa tukin hinnan. Ennen kuusikuidun ja -tukin hintaero oli 1,5-kertainen”, huomauttaa Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen.

Oikein ajoitettu lannoitus muuttaa metsikön kuitupuuta monin verroin arvokkaammaksi tukiksi. Siksi lannoituksia suunnataan juuri 30–60-vuotiaisiin havupuuvaltaisiin metsiin, joiden arvokasvu on nopeinta. Lannoitusinvestoinnin on laskettu tuottavan noin 15 prosentin koron.

Metsänlannoituksista 75 prosenttia tehdään helikopterilevityksenä. Menetelmän etu on levityksen tasaisuus, riippumattomuus maasto-olosuhteista ja puustovaurioiden välttäminen.

Maalevitys traktorilla edellyttää, että kuviolle on ajourat ja maasto kantaa. Maalevityksen etu on edullisuus ilmalevitykseen verrattuna, ja se sallii yksittäistenkin kohteiden toteuttamisen.

Lentolevitys vaatii riittävän laajan, yhdeltä lentopaikalta saavutettavan keskittymän, jotta helikopterin kannattaa tulla paikalle.

”Minimi on 5 200 kiloa lannoitetta eli 8–9 hehtaaria”, Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen lannoitusvastaava Vilho Laakso kertoo. Yksittäisen työkuvion minimikoko on yksi hehtaari.

Asikkalassa lannoitettiin työnäytöksessä keskiviikkona noin 25 hehtaaria. Mukana oli viiden eri omistajan metsää. Laakso otti alueen metsänomistajiin yhteyttä ja kokosi halukkaat mukaan.

Metsien lannoituksia kemiallisilla lannoitteilla tehdään vapun ja syyskuun lopun välillä, kertoo Taru Pietilä lannoituksia toteuttavasta ja tuhkalannoitteita valmistavasta FA-Forest Oy:sta. Talvisin yhtiön helikopteri levittää tuhkalannoitteita, joilla ehkäistään suometsien ravinnepuutoksia. Tuhkaa voidaan levittää myös talvella sen ravinteiden hidasliukoisuuden takia.

Yara Suomen avainasiakaspäällikkö Petri Kortejärven mielestä yksityismetsien lannoitusta olisi paljon varaa lisätä. Ruotsissa lannoitusalat ovat vuosittain 20–40 prosenttia suuremmat kuin Suomessa.

”Suuri massa metsänomistajista ei ole tietoisia metsänlannoituksen mahdollisuuksista. Lannoitus ei pilaa puun laatua vaan parantaa. Järeys on tärkein laatukriteeri metsäteollisuudelle.”

Metsänhoitoyhdistysten aktiivisuudella on suuri vaikutus yksityisten metsänomistajien lannoitusintoon. Päijät-Hämeessä yksityismetsiä on lannoitettu verrattain vilkkaasti koko 2000–luvun ajan, yhteensä noin 10 000 hehtaaria.

Yleinen luulo on, että lannoitus pilaisi marjat, sienet ja vedet. Näin ei ole. Kortejärven mukaan lannoitus yleensä parantaa metsämarjojen satoa. Marjoja ja sieniä voi huoletta poimia vaikka heti lannoituksen jälkeen.

Metsämaa sitoo ravinteet tehokkaasti. Metsäsertifiointisäännöt kieltävät lannoittamasta pohjavesialueilla ja 20–50 metriä lähempänä rantaa.

Suometsissä levityslennot tehdään sarkojen suuntaisesti. Lentäjä näkee sähköiselle kartalle piirretyt ojalinjat, joihin lannoitetta ei levitetä. Tapion ohjeiden mukaan suometsän lannoitus tulisi tehdä ennen ojien perkausta, jotta ravinteita pääsisi vesiin mahdollisimman vähän.

HENRIK SCHÄFER

Avaa artikkelin PDF