Puun poltto väheni – silti Suomen tärkein energialähde

Yli puolet lämpö- ja sähkövoimalaitosten viime vuonna käyttämästä metsähakkeesta valmistettiin pienpuusta eli karsitusta tai karsimattomasta rangasta. Kuva: Pentti Vänskä

Puuta paloi lämpö- ja sähkövoimalaitoksissa viime vuonna 18,3 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Metsähakkeen käyttö supistui vuotta aiemmasta kolme prosenttia 7,3 miljoonaan kuutiometriin.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa metsähakkeen käyttö väheni yhdeksän prosenttia, mutta lisääntyi lämmöntuotannossa 12 prosenttia. Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö ylsi 8,0 miljoonaan kuutiometriin.

"Yli puolet eli 3,9 miljoonaa kuutiometriä laitosten kuluttamasta metsähakkeesta valmistettiin pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta. Seuraavaksi eniten, 2,4 miljoonaa kuutiometriä, käytettiin hakkuutähteitä. Kantoja metsähakkeen raaka-aineena kului 0,8 miljoonaa kuutiometriä", kertoo tutkija Esa Ylitalo Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.

Metsäteollisuuden sivutuotepuuta käytettiin prosentin vähemmän kuin edellisvuonna, yhteensä 10,1 miljoonaa kuutiometriä. Eniten poltettiin kuorta, joka kattoi sivutuotepuusta lähes 70 prosenttia.

Puupolttoaineet olivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2015 merkittävin energialähde Suomessa reilun neljänneksen osuudella energian kokonaiskulutuksesta.

Energiasisällöllä mitattuna puuta käytettiin kaikkiaan 93 terawattituntia (TWh), josta lämpö- ja sähkövoimalaitosten kiinteät puupolttoaineet kattoivat 35, sellutehtaiden mustalipeän poltto 39, puun pienpoltto 16 ja muut puupolttoaineet kaksi terawattituntia.