WWF:n talkoissa palautettiin paahteisia Fårön rantoja lähemmäs luonnontilaa

Talkoiden tavoitteena oli WWF:n mukaan palauttaa Fårön rantoja lähemmäs luonnontilaa. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

Joukko vapaaehtoisia elvytti uhanalaisia paahdeympäristöjä Fårössä Saaristomerellä WWF:n talkoissa heinäkuussa Paraisilla. Saaristomeren kansallispuistossa sijaitseva saari on maaperältään karu ja hiekkainen harjusaari, jonka dyynimäiset rannat ovat alkaneet kasvaa umpeen.

Umpeenkasvu johtuu WWF:n mukaan lämmityksen, maatalouden ja liikenteen päästöistä peräisin olevasta typpilaskeumasta. Umpeenkasvua kiihdyttää myös ilmakehän kohonnut hiilidioksidipitoisuus ja perinteisen laidunnuksen loppuminen.

Itämeren rehevöitymisen takia hiekkarannoilla tilaa valtaavat myös järviruoko ja ruokohelpi.

Fårön ympäristön kaltaisten paahdeympäristöjen lajit ovat WWF:n mukaan hävinneet mannersuomen harjuilta metsätalouskäytön ja metsäpalojen vähäisyyden vuoksi. Lajeja on kuitenkin säilynyt Hankoniemellä ja lounaissaaristomme paahteisilla harjusaarilla ja perinnebiotoopeilla.

Vastaavista olosuhteista on riippuvaisia Suomen uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista noin neljännes.

”Kun paahdeympäristön raivaus tehdään oikein, se vaatii tulevaisuudessa ylläpitoraivauksia vain 10–15 vuoden välein. Umpeenkasvu hidastuu. Kun typpilaskeuma saadaan vähenemään päästöjä vähentämällä, myös umpeenkasvu on nykyistä hitaampaa”, kertoo ennallistamistyöt suunnitellut luonnonsuojelun asiantuntija Esko Tainio Metsähallituksesta.

Talkoiden tavoitteena oli WWF:n mukaan palauttaa Fårön rantoja lähemmäs luonnontilaa. WWF:n on ennallistanut talkoovoimin luonnonympäristöjä jo yli 20 vuoden ajan, mutta järjestö korostaa työn olevan viime aikaisen poliittisen keskustelun myötä entistäkin ajankohtaisempaa.

”Kesäkuussa hyväksyttiin EU:n ennallistamisasetus, joka valtavirtaistaa luonnon tilan elvyttämistä kaikissa elinympäristöissä ja koko EU:n alueella”, kertoo leirinjohtaja, WWF:n ohjelmajohtaja Bernt Nordman.

Talkoiden valmistelu käynnistyi alkukesästä, kun talkookumppani Metsähallitus kaatoi ja harvensi rannoille kasvaneita mäntyjä. Muun maussa maisemalle arvokkaille vanhoille käkkyrämännyille tehtiin lisää tilaa kaatamalla ympärille kasvaneita nuoria puita.

Kaadetuista rungoista järeimmät jättiin maastoon lahopuuksi hyönteisille ja sienille. Talkoolaiset kitkivät myös pois hiekkarantojen uutta tulokasta, tataarisinivalvatti sekä haravoivat kariketta ja jäkälää pois hiekalta.

”Hyvässä paahdeympäristössä kolmasosa tai jopa puolet maa-alasta on paljasta hiekkaista moreenimaata. Kasveja on harvakseltaan. Paljas kivennäismaa on tärkeää monelle uhanalaiselle paahdeympäristöjen hyönteislajille”, Tainio kertoo.

Tataarisinivalvatti ei ainakaan vielä ole WWF:n mukaan Suomessa tai Itämeren maissa luokiteltu vieraslajiksi, mutta rajanveto vieraslajin ja uustulokkaan välillä on hankalaa.

Laji leviää nopeasti, ja sitä torjutaan ennaltaehkäisevästi luonnolle arvokkaista elinympäristöistä. WWF:n talkoissa Fåröltä kitkettiin jopa yli 20 000 tataarisinivalvattia, tiedotteessa kerrotaan.

Työ on raskasta ja päivät pitkiä, mutta talkoolaisten keskuudessa vallitsi positiivinen tunnelma.

”Talkoissa oli todella hyvä yhteishenki, kaikki tekivät yhdessä töitä omien voimavarojensa mukaan. Kuin aikuisten kesäleiri”, kertoo ensimmäistä kertaa talkoisiin osallistunut Maiju Korte.

Talkoot toteutettiin yhteistyössä kansallispuistojen hoidosta vastaavan Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa osana Rannikko-life -hanketta.