Syken roskahavaintoja keräävä verkkopalvelu sai hyvän startin ‒ kansalaisten tekemiä havaintoja jo yli 600

Kalastukseen liittyvää roskaa on vuosina 2023–2025 raportoitu Rosgisiin 51 kertaa. Kuva: Jutta Vuolamo

Suomen ympäristökeskus Syken keväällä lanseeraama Rosgis-verkkopalvelu on saanut hyvän vastaanoton. Tutkimusta tukevan Rosgis-palvelun kautta kuka tahansa voi raportoida roskaantumishavaintonsa.

Kesäkuun loppuun mennessä kansalaisten tekemiä roskahavaintoja on raportoitu jo yli 600.

Tutkija Anna-Riina Mustonen Suomen ympäristökeskuksesta kiittelee jo tulleista kansalaishavainnoista.

"Rosgis-havainnot tarjoavat tutkijoille arvokasta, ajantasaista tietoa roskaantumisen laajuudesta ja luonteesta. Yksittäiset havainnot ovat yhdessä merkittävä kokonaisuus, joka ei olisi mahdollista ilman kansalaisten osallistumista", Mustonen kertoo Syken tiedotteessa.

Havainnot auttavat Syken mukaan tunnistamaan erityisesti roskaantumisen lähteitä ja ohjaamaan toimenpiteitä sinne, missä niitä tarvitaan eniten.

Tutkijat saavat tätä kautta uutta, tarkkaa tietoa ympäristön roskaantumisesta eri puolilta Suomea.

Rosgis-palvelussa käyttäjä voi voi ilmoittaa muun muassa hylättyjä kalanpyydyksiä, muovipellettejä, roskiin takertuneita eläimiä ja vedenalaisia kaatopaikkoja.

Avoin palvelu toimii viidellä eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi ja latviaksi.

Syken mukaan palveluun on ilmoitettu yhteensä yhdestätoista tapauksesta, joissa eläin on takertunut roskaan. Kaikki havainnot ovat koskeneet lintuja, ja näistä suurin osa on ollut vesilintuja, kuten tukkasotkia, sinisorsia ja laulujoutsenia.

Myös valkoposkihanhi, harmaalokki ja kaupunkiympäristössä elävät pulut ovat Syken mukaan joutuneet roskan vangiksi.

Usein kyseessä on ollut kalastussiima, mutta vaaratilanteita ovat aiheuttaneet myös muut narumaiset muoviroskat, kuten langat ja narut.

Syken mukaan enemmistö havainnoista on tullut pääkaupunkiseudulta.

Muovipellettejä koskevia havaintoja on Syken mukaan kertynyt vuosina 2023–2025 yhteensä 42. Näistä havainnoista kahdeksassatoista pellettejä on löytynyt runsaasti, jopa tuhansia kappaleita.

Lopuissa kahdessakymmenessäneljässä ilmoituksessa määrät ovat olleet pienempiä.

Suurten pellettimäärien paikantaminen auttaa viranomaisia ja tutkijoita selvittämään päästölähteitä ja ehkäisemään uusia päästöjä.

Syken mukaan pellettejä on löytynyt pääasiassa rannikkoalueilta, mutta yksittäisiä havaintoja on tehty myös sisämaan järvistä.

Kalastukseen liittyvää roskaa on vuosina 2023–2025 raportoitu Rosgisiin 51 kertaa. Havainnot ja ilmoitukset koskevat erityisesti siimoja, vieheitä ja koukkuja. Mukana on ollut myös verkkoja, rysiä ja troolien osia.

Kansalaishavaintoja on tehty sekä merenrannoilta että sisämaan vesistöjen ääreltä, etenkin Etelä- ja Keski-Suomesta.

Kalastusroskat ovat erityisen haitallisia vesieliöille ja ne voivat jäädä luontoon vuosikymmeniksi, Syke muistuttaa.