”Suomessa ei ole ollut puhtaita susia 1980-luvun jälkeen”
Juvalainen koirasudenkasvattaja Pekka Juurikas arvelee, että Suomen luonnosta ei nykyisin löydy puhtaita susia. Susien ja koirasusien erottelu on vaikeaa.
Juurikkaalle myönnettiin lupa susien kasvattamiseen yksityisessä eläintarhassa. Myöhemmin lupa peruttiin.
Nykyisten biologien kykyyn tehdä erottelu susien ja koirasusien välillä hän suhtautuu epäillen.
”Menee ainakin kymmenen vuotta, ennen kuin biologit pystyvät jotain sanomaan geeneistä”, hän arvioi.
”Suomessa ei ole enää 1980-luvun jälkeen ollut puhtaita susia. Olen harrastanut asiaa yli kaksikymmentä vuotta. Näissä minun eläimissäni on enemmän sutta kuin noissa schäfereissä, joita Suomen metsissä juoksee.”
Itärajan yli voi tuoda minkälaisen eläimen vaan.
”Rajalla ammattitaito ei riitä erottamaan tuleeko rajan yli susi, koirasusi vai koira. Tuollahan niitä Leningradissa juoksee”, Juurikas sanoo.
”Ei koirasusia pysty kukaan laskemaan. Tässä hommassa ei ole mitään pelisääntöjä. Niinpä on ihan turha puhuakaan, mitä Suomen metsissä juoksee. Keltaisia pystykorvan näköisiä otuksia saa pannoittaa. Ovatko ne susia?”
Susieläintarhaluvan haltija katsoo, että häntä on estetty harjoittamasta liiketoimintaa.
”Tein kuten minulle lupaehdoissa sanottiin. Minulla on Suomen korkein susihäkki, yli neljä metriä. Ähtärissäkin oli vain kolmimetrinen.”
”Minulle oli jo luvattu Ähtärin eläintarhasta kaksi sutta 1990-luvun alussa. Paperitkin asiasta on. Sudet kuitenkin hyppäsivät karkuun sieltä. Loppujen lopuksi ne steriloitiin, enkä saanut susia sieltä”, kertoo Juurikas.
”Asia oli sovittu intendentti Mauno Seppäkosken kanssa. Se oli ennen kuin Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995.”
Ähtärin eläinpuiston intendentti Seppäkoski on toista mieltä.
”Olemme asian keskustelleet selväksi Juurikkaan kanssa ajat sitten. Emme ole antaneet hänelle susia. Eettiset tai eläinsuojelulliset kriteerit eivät täyttyneet hänen susihybriditarhallaan.”
”Eläintarhat eivät anna susia sellaisiin olosuhteisiin”, Seppäkoski sanoo.
Hän korostaa, että koirasusien kasvatukselle pitää sanoa jyrkkä ei.
Juurikas kysyi myös mahdollisuutta tuoda susia ulkomailta. Hän tiedusteli tuontia Puolasta ja Yhdysvalloista.
”Puolan eläintarhan suden isä olisi ollut samaa lajia kuin Suomessa. Villi ja luonnosta otettu.”
Suomen viranomaiset eivät antaneet tuontilupaa puolalaiselle sudelle.
”Yhdysvalloistakaan en saanut tuoda. Ne olisivat olleet puhtaita susia eivät mitään koiria”, Juurikas kertoo.
Tuonti Yhdysvalloista estettiin, koska eläinten geeniperimä olisi ollut erilainen kuin Suomen susilla.
Itä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt esityksen Juurikkaan eläintarhaluvan peruuttamisesta. Hallintolain mukaan luvan haltijalla on oikeus tulla kuulluksi asiassa.
”Enpä taida mitään lausuntoa asiasta sinne laittaa”, Juurikas kertoo.
”Eihän minulla ole ollutkaan vuoden 2005 jälkeen mitään lupia eikä toimintaa.”
Susi- ja koirasusikeskustelussa on nostettu esille myös näytteiden ottaminen lemmikkeinä olevista koirasusista.
”Ei se kenellekään kuulu mitään, mitä minulla tuolla häkissä on. Ei niistä näytteitä oteta.”
Juurikas sanoo, että ihmisillä on jo nyt tuhansia koirasusia lemmikkeinä. Hän arvioi, että luontoon joutuessaan koirasusi kuolee nälkään. Toisin käy, jos eläimessä on vain pari koirageeniä.
”Viidessä sukupolvessa koiran geenit häviää, jos koirasusi risteytyy suden kanssa luonnossa. Koira muuttuu taas sudeksi. Ei se sen kauempaa kestä.”
Susiharrastaja näkee eron koiran ja suden viisauden välillä. Koira ei kasva koskaan aikuiseksi, mutta susi tai koirasusi aikuistuu kolmivuotiaana.
”Jos sulla on hyvin kasvatettu kotisusi, niin se on yhtä kiltti kuin koira. Ei se ole vaarallinen, se on ihan kuin koira”, Juurikas sanoo.
JOHANNA HEIKKILÄ
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
