Luonnontuoteala ei kasva ilman tukkukauppaa ja tehokkaampaa keruuta – metsä- ja luonnontuotealan tiiviimpi yhteistyö hyödyttäisi myös metsänomistajaa
Metsänomistaja voi kuitata taimikonhoidon yhteydessä kerätyistä kuusenkerkistä tai koivunlehdistä saaduilla tuloilla jopa puolet taimikonhoidon kuluista.
Luonnontuotealan läpimurto vaatii tukkuportaan lisäksi keruun tehostamista. Kuva: Sanne KatainenLuonnontuotteiden kasvattaminen kiinnostaa yhä useampaa metsänomistajaa, ja alan mahdollisuuksista on puhuttu jo pitkään. Mikä pidättelee kasvua?
Metsäkeskuksen tuoreen tulevaisuuskatsauksen mukaan yksi suurimmista kompastuskivistä on tukkuportaan puuttuminen hankintaketjusta.
”Esimerkiksi leikkohavuista on pulaa. Niitä on jouduttu tuomaan ulkomailta, mikä on vähän noloa metsäisenä maana pidetyssä Suomessa”, sanoo metsäkeskuksen yrityspalveluiden päällikkö Marko Ämmälä.
Marjojen ja sienten lisäksi jatkojalostajia kiinnostavat myös erikoisluonnontuotteet, kuten kuusenkerkät, koivunlehdet, pihka, pakuri ja mahla.
Useiden luonnontuotteiden keruukausi on lyhyt ja painottuu kesään. Ämmälän mukaan tukkukauppa helpottaisi yritysten toimintaa: luonnontuotteita voisi ostaa ympäri vuoden, eikä jokaisen yrityksen tarvitsisi käyttää aikaa ja rahaa varastointiin.
Raaka-aineen vastaanottopisteitä pitäisi ripotella tasaisesti puolille maata. Esimerkiksi kuusenkerkkä pilaantuu herkästi poimimisen jälkeen, jos sitä ei saada heti pakkaseen.
Myös elintarviketeollisuudesta löytyy kiinnostusta kotimaisia luonnontuotteita kohtaan. Ongelmana on huono saatavuus.
”Yhtiöt tarvitsevat varmuuden, että tuotetta saa ympäri vuoden tasalaatuisena.”
Tukkukaupan lisäksi luonnontuotealan läpimurto vaatii keruun tehostamista.
”Keruun organisoimiseen tarvitaan väliporras, joka suunnittelee keruualueen, kontaktoi maanomistajia, hoitaa kerääjät paikalle ja huolehtii kylmäketjusta”, Ämmälä havainnollistaa.
Esimerkiksi 4H-järjestöt tarjoavat monin paikoin nuorille mahdollisuutta tienata luonnontuotteita keräämällä.
Liiketoimintaa ei voi kuitenkaan laskea pelkästään nuorten varaan, sillä Ämmälän kokemuksen mukaan moni jättää leikin kesken. ”Keruu on rankkaa työtä.”
Kauhavan yhteismetsä palkkasi viime vuonna paikallisen marjatilan ukrainalaisia työntekijöitä keräämään kuusenkerkkää. Kokeilu osoittautui menestykseksi.
”Kerääjät olivat äärimmäisen nopeita ja hyviä. Ukrainalaiset olivat niin motivoituneita, että heitä oli vaikea saada pois metsästä.”
Ämmälä näkee marja-alan ulkomaisen työvoiman hyödyntämisen mahdollisuutena. Aikataulutkin natsaavat yhteen: kun mansikantaimet on saatu keväällä maahan, on työntekijöillä yleensä ennen sadonkorjuuta hiljaisempi kausi, joka osuu juuri parhaaseen luonnontuotteiden keruuaikaan.
Metsäkeskuksen katsaus painottaa metsäpalveluyrittäjien ja luonnontuotealan yrittäjien yhteistyön lisäämistä.
”Metsäpalveluyrittäjät haluavat palvella asiakasta entistä paremmin, mutta eivät välttämättä tunne luonnontuotteita. Kontaktien avulla yrittäjät voisivat palvella niistä kiinnostuneita metsänomistajia.”
Ämmälä uskoo tilanteen korjaantuvan markkinoilla, vaikka myös luonnontuotealan yrittäjien on kannettava kortensa kekoon.
Parhaimmillaan metsänomistaja voi kuitata esimerkiksi kuusenkerkistä tai koivunlehdistä saamillaan tuloilla puolet taimikonhoidon kuluista.
Vuonna 2020 luonnontuotealan liikevaihto oli Suomessa vajaa 800 miljoonaa euroa. Määrän voisi vähintäänkin tuplata, mutta se vaatisi Ämmälän mukaan luonnontuotealan ”megaloikkaa” ja kunnianhimoa.
”Hankintaketjut kuntoon ja lisää yhteistyötä sekä ammattimaisuutta toimintaan”, hän tiivistää.
Kysyntää on etenkin korkeamman jalostusasteen luonnontuotteille, minkä vuoksi Rraaka-aineet kannattaisi jalostaa kotimaassa.
Etenkin luomuluonnontuotteiden viennissä on suuri markkinarako.
Haasteena on alkuvuonna muuttunut lainsäädäntö. Se velvoittaa jokaisen metsänomistajan hakemaan luomusertifikaattia erikseen, mikäli haluaa myydä raaka-aineita, jotka eivät kuulu jokamiehenoikeuden piiriin.
Tulevaisuuskatsaukset julkaisee ja laatii metsäkeskuksen yrityspalvelut.
Katsauksissa valotetaan eri alojen yritysten toimintaympäristön muutoksia ja arvioidaan niiden merkitystä liiketoimintamahdollisuuksille.
Ensimmäinen metsäenergiaa käsittelevä katsaus ilmestyi maaliskuussa. Loppuvuonna tulevat vielä metsäteitä ja puutuotteita koskevat katsaukset. Tavoitteena on julkaista kutakin toimialaa koskeva katsaus kerran vuodessa, jos päivitystarpeita on.
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
