Maastopalojen päästöjä mitattiin kattavasti viemällä tutkimuskontti kulotuksen keskelle

Tutkijoiden kontti näkyy kuvan vasemmassa reunassa savun keskellä. Kuva: Klaus Haikarainen/Ilmatieteen laitos

Tutkijat mittasivat laitteistojen avulla, mitä metsässä palaa ja millaisia hiukkas- ja kaasupäästöjä siitä syntyy. Maastopalojen päästöjä ei ole aiemmin tutkittu yhtä laajan mittauskampanjan avulla Suomessa. Vastaavaa aineistoa ole saatavilla edes koko Euraasian havumetsävyöhykkeeltä, mutta Kanadassa ja Yhdysvalloissa on maastopalojen päästöjä on aiemmin mitattu.

Myös käytetty mittaustapa on haastavuutensa vuoksi harvinainen. Mittauskampanjan ytimenä toimi Itä-Suomen yliopiston rahtikontti, joka oli sijoitettu uhkarohkeasti, keskelle poltettavaa aluetta.

”Olosuhteet vaativatkin omat sähkön generointiin, turvallisuuteen ja muun muassa kontin lämpötilahallintaan liittyvät haastavat järjestelyt”, Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa kerrotaan.

Kontti oli ahdettu täyteen mittalaitteita, joilla voitiin havainnoida pienhiukkasten määrä, koostumusta ja ominaisuuksia sekä lukuisia kaasumaisia yhdisteitä.

Lisäksi Ilmatieteen laitos toi kontin kupeeseen lidar-mittalaitteen, jolla pystyttiin mittaamaan, miten korkealle savu nousee eri aikoina. Lisäksi Ilmatieteen laitoksen tutkijat toivat paikalle kolme droonia, joilla tehtiin mittauksia eri puolilta savupilveä ja kuvattiin palon etenemistä. Droonit oli varusteltu erilaisella kuvauskalustolla, johon sisältyi muun muassa lämpökamera sekä korkearesoluutioinen optinen kamera.

Myös maahan oli haudattu mittalaitteita eri puolille poltettavaa aluetta. Alueelta otettiin ennen polttoa talteen maaperänäytteitä, jotka tullaan myöhemmin polttamaan laboratoriossa vertailun vuoksi.

Metsä myös laserkeilattiin ennen paloa ja sen jälkeen, jotta pystytään määrittämään tarkasti, mitä kaikkea metsästä paloi. Laserkeilaus on mittaustapa, jolla kohteesta saadaan lasersäteiden avulla tarkkaa kolmiulotteista tietoa kohteesta.

Mittaustietoa käytetään maastopalojen ymmärtämiseen ja mallintamiseen. Saatujen havaintojen avulla on tarkoitus parantaa havumetsävyöhykkeen maastopalojen kuvausta ilmastomalleissa ja arvioida niiden ilmastovaikutusta.

Polton suorittivat Metsähallituksen asiantuntijat. Mittauskampanjaan osallistui kolme ryhmää Itä-Suomen yliopistolta ja kolme Ilmatieteen laitokselta.