Saunakalja maistuu parhaalta metsäpäivän jälkeen
Kohtuutalous on lähellä ikivanhaa viljelemisen ja varjelemisen periaatetta, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen viimeisessä pääkirjoituksessaan.
Kohtuutaloudessa ihmisten hyvinvoinnin mittariksi nostetaan elintason sijasta elämänlaatu. Kuva: Jarkko SirkiäViime aikoina on alettu puhua kohtuutaloudesta (englanniksi degrowth). Siinä maapallolle tuhoisa kasvuajattelu halutaan korvata ekologisesti kestävällä kasvulla, ja ihmisten hyvinvoinnin mittariksi nostetaan elintason sijasta elämänlaatu.
Osittain kohtuutalouteen kietoutuvia käsitteitä ovat kiertotalous ja biotalous. Luonnonvarojen käytössä kohtuutalous lähestyy ikivanhaa viljelemisen ja varjelemisen periaatetta. Olennaista on myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Kaveria ei jätetä.
Talousteoreetikkojen julkaisuista kohtuutalous on 2020-luvulla kulkeutunut EU:n konferensseihin muttei vielä käytännön politiikkaan. Käsitteen kotoutumista edistää sen naseva suomenkielinen nimi. Kohtuus kaikessa, se on helppo hyväksyä.
Mökkisaunaa lämmittävä suomalainen tietää, milloin löylyt maistuvat makeimmilta: silloin kun takana on hikistä urakointia rantteella, raivuulla tai marjametsässä.
Elämänlaatu on kohdallaan saunajuomaa siemaillessa, kuikan huutoa kuunnellessa, omassa rauhassa tai parhaassa seurassa.
Vaikka kohtuutalous ei suinkaan tarkoita luoliin muuttamista, tutkijat muistuttavat, että pelkkä bruttokansantuote on jo pitkään ollut riittämätön kansantalouden laskentamalli.
BKT ei sisällä esimerkiksi luonnon ilmaishyödykkeitä kuten maata, vettä ja ilmaa tai niiden kulumista ja saastumista, ei myöskään palkatonta kotityötä tai vapaaehtoistyötä.
Luonnon hyödyntämisessä suomalaisten perinteisenä vahvuutena on ollut vaistomainen kohtuuden taju.
Metsänomistajien metsissä on paljon hiljaista suojelua. Hoito- ja hakkuupäätöksissä otetaan huomioon tulevat sukupolvet, eikä kaikkea mitata rahassa.
Vapaaehtoistyö puolestaan on tärkeä osa yhteiskuntamme toimintaa ja antaa monille merkittävää elämänsisältöä.
Hyvä esimerkki on Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, yli viidenkymmenen järjestön muodostama auttajien verkosto. Viime vuonna 60 vuotta täyttäneen Vapepan yhdestä vapaaehtoistyöparista on juttua Aarteessa 6/2025.
Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni Aarteessa. Kiitän lukijoita kuluneista vuosista ja toivotan antoisaa sydänkesää. Uudistunut Metsänomistajan Aarre ilmestyy 18. elokuuta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
