Tuplamäärä puuta: tuottajat ansaitsisivat kiitoksen
Sadassa vuodessa kuolleen puun määrä on merkittävästi lisääntynyt ja järeiden puiden määrä moninkertaistunut.Luonnonvarakeskus tiedotti lokakuussa uusimman valtakunnan metsien inventoinnin tuloksista. Koko maan kattavaa inventointia on tehty otantamenetelmällä jo sata vuotta, joten viimeisimmän inventoinnin tulosten julkistus oli jo itsessään juhlava hetki.
Juhlavia olivat mielestäni myös pitkän aikavälin tulokset. Puuston määrä on sadassa vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Lisäksi 1970-luvulta lähtien puuston kasvu on aina ollut reippaasti poistumaa suurempi. Sadassa vuodessa kuolleen puun määrä on merkittävästi lisääntynyt ja järeiden puiden määrä moninkertaistunut.
Myönteisten tulosten jälkeen tuntui äärimmäisen ikävältä, että mediassa yksi tulos oli ylitse muiden. Ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen puuston kasvuvauhti ei ollutkaan enää voimistunut. Viiden vuoden tarkastelujaksolla puusto oli kasvanutkin nyt noin neljä prosenttia vähemmän kuin edeltävän viiden vuoden aikana. Tähän löytyi heti loogisia syitä, ja asiaa selvitetään myös tarkemmin.
Innokkaimmat olivat silti luonnollisesti välittömästi vaatimassa hakkuiden rajoittamista. Ja vedettiinhän se monimuotoisuuskorttikin esiin. Sillä, että Etelä- Suomeen on saatu lahopuuta ja järeitä haapoja lisää, ei tuntunut olevan merkitystä.
Asia saatiin sekaisin ja entistä negatiivisemmaksi myös sotkemalla termejä. Eräs valtakunnan päämedian toimittaja muun muassa totesi, että puuvarannot hupenevat, vaikka lyhimmästäkin VMI13-tiedotteesta kävi taatusti ilmi, että puuston kokonaismäärä oli jälleen lisääntynyt. Toivottavasti kyse oli tahattomasta kömmähdyksestä.
En väitä, etteikö metsien käsittelyssä ja hyödyntämisessä olisi vielä pohdittavaa ja etteikö matkan varrella olisi myös tunaroitu ainakin ympäristön näkökulmasta. Todennäköisesti aina on kuitenkin pyritty toimimaan sen hetkisen parhaan tutkimustiedon mukaisesti. Tulokset puhuvat mielestäni edelleen puolestaan. Suomen valtio on ollut kaukaa viisas panostaessaan aikanaan metsäntutkimukseen.
Maa- ja metsätalousvaliokunta otti hiljattain kantaa avohakkuukieltoa käsittelevään kansalaisaloitteeseen asiantuntijoita kuultuaan. Valiokunta oli yksimielisesti sitä mieltä, ettei mitään metsänkäsittelytapaa kategorisesti kielletä edes valtion omistamilla mailla, vaan metsänkäsittelytapa valitaan kohdekohtaisesti. Voisiko tämän viisaampaa ratkaisua olla?
Olisipa joskus hienoa kuulla kiitosta. Kiitos, metsänomistajat ja metsäammattilaiset, kun olette saaneet sadassa vuodessa näin upean muutoksen aikaan! Huolimatta määrämittahakkuiden, kaskiviljelyn ja tervanpolton vaikutuksista, meillä on jotain, mitä koko Eurooppa himoitsee: mahtava hiilinielu.
Kirjoittaja on metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan toiminnanjohtaja.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
