Karhujahtiin 346 karhun kiintiö ‒ kiintiö on 111 karhun verran pienempi kuin edellisvuonna

Tämä karhu kaadettiin viime vuonna Parikkalassa jahdin avauspäivänä 20.8. Kuva: Saara Lavi

Karhun metsästyskiintiö on tulevalla metsästyskaudella 346 karhua. Kiintiö on 111 karhua pienempi kuin edellisellä kaudella, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö.

Poronhoitoalueen ulkopuolella kiintiöksi vahvistettiin 276 karhua eli 91 yksilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Poronhoitoalueen karhukiintiö on 70 yksilöä, joka on 20 yksilöä vähemmän kuin viime vuonna.

Kiintiö on 60 itäisellä ja 10 läntisellä poronhoitoalueella. Viime vuonna karhunkaatolupia jäi käyttämättä 16 itäisellä ja 13 läntisellä poronhoitoalueella.

Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta.

Karhukannan kasvu alkoi vuonna 2014 ja sitä on yritetty katkaista viimeiset neljä vuotta myöntämällä aiempaa enemmän kaatolupia.

Tavoite kannan kasvun katkaisemiseksi on nyt saavutettu ja jatkossa kannan säätelyn painopiste on karhukannan koon vakiinnuttamisessa, todetaan ministeriön tiedotteessa.

Luonnonvarakeskus arvioi karhujen määräksi 2 250–2 400 yksilöä ennen 20.8. alkavaa metsästyskautta.

Arvio kannan koosta on noin 16 prosenttia pienempi pienempi kuin edellinen arvio, jonka mukaan karhuja oli 2670‒2800 yksilöä ennen kauden 2021‒2022 jahtia.

Luvut eivät kuitenkaan ole absoluuttinen tieto karhujen määrästä vaan arvio karhukannasta.

Pennulliset naaraat ja alle yksivuotiaat pennut ovat rauhoitettuja metsästykseltä. Näin vältetään metsästyksen kohdistuminen karhukannan lisääntymisen kannalta avainasemassa oleviin naaraisiin.

Karhusaaliista noin 63 prosenttia on uroksia. Kaadetut karhut ovat yleensä myös suhteellisen nuoria, joka johtuu osittain siitä, että huomattava osa itäisen Suomen aikuisista uroksista siirtyy Venäjän puolelle ennen metsästyskauden alkua.

Karhujen vaeltaminen edestakaisin yli rajan on kasvattanut karhukannan geneettistä monimuotoisuutta poronhoitoalueen ulkopuolella 1990-luvun puolivälistä alkaen.

Karhu on tiukasti suojeltu laji, mutta se ei ole Suomessa luokiteltu uhanalaiseksi. Karhua voi tavata kaikkialla Suomessa.

Ministeriön tiedotteessa muistutetaan, että kanta on sen suuruinen, ettei vain vahinkoa tai turvallisuusuhkaa aiheuttavien tiettyjen yksilöiden poistamisella voida hallita kasvavan karhukannan sosiaalisia, taloudellisia tai ekologisia ongelmia.

”Tämän johdosta Suomessa on säädelty menestyksekkäästi karhukantaa luontodirektiivin sallimalla kannanhoidollisella metsästyksellä.”

Täysin tasaisesti jakautunutta karhukantaa ei ole mahdollista saavuttaa, mutta tavoitteena on, että karhuja esiintyy tasaisemmin sopivissa elinympäristöissä koko maassa.

Karhun aiheuttamista vahingoista suurin osa aiheutuu porotaloudelle. Vuonna 2021 ilmoitettiin 751 karhun tappamasta porosta. Se vastaa noin 1,5 miljoonan euron korvaussummaa.

Lisäksi karhut aiheuttivat viime vuonna 157 kotieläinvahinkoa, joista maksettiin korvauksia yhteensä noin 151 000 euroa. Suurin osa näistä oli mehiläisvahinkoja.

Karhujen aiheuttamat vahingot peltokasveille ja kerätylle sadolle olivat noin 85 000 euroa.

Lue myös:

Karhuja elelee metsissä arviolta 2 250‒2 400 yksilöä ‒ kannan kasvu on taittunut

Syksyn karhusaalis oli ennätykselliset 388 karhua — kontioista 198 kaadettiin Pohjois-Karjalassa

Karhujahti on kestänyt nyt viitisen viikkoa ja saaliiksi on saatu 349 kontiota – "Metsästys saattaa pysäyttää karhukannan kasvun, mutta se ei leikkaa kannan kokoa"