Myyräkuumevirus saadaan usein ulkovarastosta, kesämökiltä tai halkopinosta – vältä paikoissa tarpeetonta pöllyttämistä

Luonnonvarakeskuksen seurantojen perusteella myyriä on suurimmassa osassa maata niukasti. Kuva: Jaana Kankaanpää

Metsämyyrät levittävät myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta eritteissään. Myyräkuumeen saa yleensä hengitysteitse, kun metsämyyrän ulostetta on ilmassa pölyn kautta.

Luonnonvarakeskus muistuttaa tiedotteessa, että talven aikana esimerkiksi mökkeihin kertyneet myyrien jätökset kannattaa siivota märällä liinalla, eikä pölyä ilmaan nostattavalla imurilla tai harjalla. Myös polttopuiden käsittelyssä sekä erilaisissa vajoissa ja liitereissä kannattaa noudattaa varovaisuutta.

Myyräkuume alkaa usein äkillisellä ja korkealla kuumeella. Muita tyypillisiä oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, oksentelu sekä vatsa- ja selkäkivut. Kaikki myyräkuumeeseen sairastuneet eivät pääse helpolla. Myyräkuumeeseen liittyy usein myös munuaisten toiminnan heikkenemistä. Joillekin tauti voi olla jopa hengenvaarallinen.

Metsämyyriä oli talvella 2022–2023 paikoitellen runsaasti Itä-Suomessa ja lounaisimmassa osassa maata. Näillä alueilla myyräkuumeriski on nyt kohonnut.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella myyriä on suurimmassa osassa maata niukasti. Pohjoisin Suomi on tällä hetkellä ainoa paikka, jossa myyriä tavataan nyt runsaasti. Pohjoisimmassa Tunturi-Lapissa on jo nyt runsaasti myyriä, ja määrän odotetaan kasvavan monivuotisen kannanvaihtelunsa huippuvaiheeseen syksyyn mennessä.

Itäisessä Suomessa myyräkannat ovat juuri romahtaneet ja muualla kannat nousevat vähitellen alhaisista tiheyksistä.

"Oulun seudulta Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä koettiin myyrähuippu loppuvuonna 2022, ja kannat ovat pienentyneet merkittävästi talven aikana", johtava tutkija Otso Huitu Lukesta toteaa.