Metsäkonekoulutuksen lupaviive käy kalliiksi
Etelä-Karjalassa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla järjestetään metsäkoneenkuljettajankoulutusta Tampereen ammattiopiston Tredun luvilla.
Maakuntien koulutusyhtymät haluaisivat omat järjestysluvat, sillä yhtymien mielestä Tampere-vetoinen järjestelmä on hankala.
Koulutuksen järjestäjät maksavat Tredulle syntyviä hallintokuluja vuosittain sovittavalla osuudella. Tänä vuonna Tredu perii koulutusyhtymiltä 200 000 euroa.
Kaikki opiskeluun liittyvät dokumentit kierrätetään allekirjoitettaviksi Tampereelle, vaikka Tredu ei osallistu lainkaan sopimusoppilaitosten investointeihin eikä opetuksen käytännön järjestelyihin.
”Järjestelmän alkuvaiheessa tarvittiin Tredun osaamista ja laitteistoja, mutta tästä järjestelystä on aika ajanut reippaasti ohi”, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Jouni Kemppi sanoo.
”Mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö myöntäisi koulutuksenjärjestäjille omat luvat, tästä ei aiheutuisi euronkaan investointitarvetta tai muita lisäkuluja millekään taholle”, hän sanoo.
”Sen sijaan omilla luvilla saataisiin purettua päällekkäistä hallintoa sekä nopeutettua ja parannettua opiskelijalle annettavien palveluiden tasoa.”
Kierrättäminen vie aikaa. Lisäksi se synnyttää ylimääräisiä työ- ja postituskustannuksia.
”Olemme arvioineet käyttävämme tähän työhön puolikkaan koulutussihteerin palkkakustannukset joka oppilaitoksessa”, Kemppi kertoo.
Sopimusoppilaitosten opettajat syöttävät opiskelijatietoja sekä omiin että Tredun tietojärjestelmiin.
”Työ on osin päällekkäistä ja opettajien palautteen perusteella turhauttavaa. Kahden tietojärjestelmän hallinta on haastavaa. Ylimääräistä työtä arvioidaan syntyvän opettajille kussakin oppilaitoksessa kuukauden verran eli kustannuksi kertyy noin 15 000 euroa vuodessa”, Kemppi kertoo.
Myös koulutuksen markkinointi on hankalaa laitosten eri hakujärjestelmien takia. Tredu puoltaa omien järjestämislupien myöntämistä kuntayhtymille.
”Hallintoa purkautuisi luvat myöntämällä ilman yhdenkään euron lisäkustannuksia 175 000 vuosi. Tämä on merkittävä summa koulutuksenjärjestäjille, jotka toivovat myös ministeriöiden myötävaikuttavan turhan säätelyn ja hallinnon purkamisessa”, Kemppi korostaa.
Ylijohtaja Mika Tammilehto opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että uusia metsäkoneenkuljettajakoulutuksen lupia koskevat päätökset on tarkoituksenmukaisinta tehdä ammatillisen koulutuksen reformin valmistelun yhteydessä eli vuoden 2017 alkupuolella.
”Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen saatavuuden turvaamiseksi olemme suositelleet koulutuksen järjestäjille nykymuotoisen yhteistyön jatkamista siihen saakka kunnes uudet järjestämisluvat ratkaistaan”, Tammilehto kertoo.
Kemppi ei ole tyytyväinen päätökseen.
Hänen mielestään asiaa on lykätty jo useita kertoja aivan turhan takia.
”Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun asia on esillä. Meillä on Etelä-Karjalassa hyvät mahdollisuudet sekä kouluttaa että työllistää metsäkoneenkuljettajia. Viivyttely maksaa, eikä siihen tässä taloustilanteessa ole varaa.”
”Lisäksi metsäkoneopetuksen tehoton järjestäminen on voimakkaassa ristiriidassa hallituksen biotaloustavoitteiden kanssa”, Kemppi sanoo.
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
