Vieraslajit kannattaa taltuttaa vielä tällä kasvukaudella − näin siinä päästään parhaaseen lopputulokseen

Jättipalsami voi uhata uhanalaisia tai taantuvia kasvilajeja, sillä jättipalsamia esiintyy myös luonnonsuojelullisesti arvokkailla paikoilla. Kuva: Hanna Seitapuro

Kesä ja haitallisten vieraslajien kasvukausi etenee, mutta vielä ehtii hyvin tekemään vieraslajien torjuntaa ja suojelemaan luonnon monimuotoisuutta, kertoo Etelä-Savon ely-keskus.

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet yli luontaisten leviämisesteiden ihmisen siirtämänä, tarkoituksella tai tahattomasti. Haitallisina vieraslajeina voi pitää luonnon monimuotoisuutta tai ekosysteemipalveluita uhkaavia lajeja.

Haitallisista vieraslajeista voi myös koitua haittaa ihmisten terveydelle tai taloudelle.

Vieraslajien torjunta on tärkeää luonnonsuojelun kannalta. Lainsäädäntö velvoittaa niin kiinteistönomistajaa kuin myös muita toimijoita vieraslajien torjuntaan ja leviämisen estämiseen. Haitallisten vieraslajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Suomessa yleisesti esiintyviä ja torjuttavia vieraslajeja ovat esimerkiksi lupiini, jättipalsami ja jättiputket.

Lajin torjunnassa on hyvä ottaa huomioon, onko laji monivuotinen vai yksivuotinen. Esimerkiksi monivuotinen lupiini kannattaa kitkeä juurinen erityisesti, jos kasvustoa on vielä pienellä alalla.

Jättipalsami sen sijaan on yksivuotinen kasvi ja se on helppo kitkeä juurineen.

Parhaaseen lopputulokseen haitallisten vieraslajien torjunnassa päästään, kun torjuntaa tehdään yhteistyössä naapuruston tai talkooporukan kanssa. Omassa pihassa ja lähiympäristöä kannattaakin katsoa sillä silmällä, onko näköpiirissä esim. jättiputkea, jättipalsamia tai lupiinia.

Jos vieraslajeja haluaa torjua oman kiinteistön ulkopuolella, tarvitaan siihen aina maanomistajan lupa.