Metsänomistaja kohdataan yhä kasvokkain
MTK:n kyselyn mukaan metsänhoitoyhdistykset ovat tänä vuonna olleet yhteydessä metsänomistajiin aktiivisimmin.
UPM:n metsäneuvoja Mikko Välikangas (oik.) ja metsänomistaja Juho Kananen suunnittelivat kuusikon uudistushakkuuta huhtikuussa Orimattilassa. Kuva: Sanne KatainenVaikka sähköinen palveluntarjonta kehittyy, valtaosa metsäneuvonnasta tehdään yhä kasvokkain. Yritykset eivät tingi tapaamisesta metsänomistajan omalla tilalla.
”Metsänomistajaa halutaan palvella paikkakunnalla, jolla hän asuu”, UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander sanoo.
Stora Enson metsäjohtaja Janne Partasen mielestä myös uusiin yhteydenottotapoihin tulee panostaa.
”Palveluita täytyy tarjota oikeille ihmisille oikeissa kanavissa. Jollekin se on maastokäynti ja toiselle sähköposti”, hän sanoo.
MTK:n metsätutka-kyselyn perusteella reilusti yli puoleen metsänomistajista palveluntarjoajat eivät ole olleet yhteydessä tämän vuoden aikana.
”Kaikista toimijoista metsänomistajia aktiivisimmin ovat kuluvana vuonna lähestyneet metsänhoitoyhdistykset ja yrityksistä Stora Enso”, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen kertoo.
Molemmat ovat lisänneet yhteydenottoja viime vuodesta.
Metsävaratiedoissa on Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Mäntylän mukaan parannettavaa. Helposti saatavilla olevat yhteystiedot lisäävät uusien asiakkuuksien syntymistä.
Mäntylä rohkaiseekin metsänomistajia jakamaan tietonsa esimerkiksi Metsään.fi-palvelussa.
”Kattavilla yhteystiedoilla pystymme parantamaan kohdennettua markkinointia ja tarjoamaan palveluitamme tehokkaasti.”
Mäntylä kertoo, että metsänomistajat ottavat metsäammattilaisiin myös itse yhteyttä sosiaalisen median, kuten Facebookin kautta.
”Asiakaspalvelumme metsäammattilaiset saa kiinni jopa iltaisin ja viikonloppuisin.”
WWF:n selvityksen mukaan metsänomistajille suunnattu neuvonta on yksipuolista eikä ota riittävästi huomioon luontoarvoja.
Partasen mukaan Stora Enson vahvuus on taloudelliseen kannattavuuteen painottava metsäneuvonta, mutta myös talousmetsien luonnonhoito kuuluu joka päiväseen palvelupalettiin.
”Metsänomistajien arvot vaihtelevat paljon ja tarpeet määrittävät toimenpiteitä.”
Neuvontatyössä parannettavaa löytyy Partasen mukaan asiakkaan ja ammattilaisen välisessä kommunikoinnissa.
”Metsäammattilaiset puhuvat usein ammattikieltä ja asioita oletetaan usein liikaa.”
Myös Metsä Group kertoo huomioivansa palvelutarjonnassaan erilaiset tavoitteet. Yhtiö tekee erivahvuisia alaharvennuksia ja jatkuvan kasvatuksen menetelmiä niitä kysyttäessä.
Mäntylän mukaan erityisesti toive toteuttaa alaharvennus lievänä on yleistynyt. Jos metsänomistaja toivoo, harventaa voidaan myös voimakkaasti tai poistaa suurimpia päävaltapuita yläharvennuksena.
”Suurin osa haluaa kuitenkin perinteisen ketjun mukaista metsätaloutta”, Mäntylä kertoo.
Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Petri Pajunen kertoo, että yhdistysten ammattilaisia koulutetaan ottamaan huomioon ympäristöarvot metsänomistajien kanssa toimiessa.
”Kaiken toiminnan lähtökohta ovat maanomistajien tavoitteet, joista kaikki ovat oikein. Parannettavaa kuitenkin aina löytyy ja neuvontaa kehitetään.”
Suurena metsäalan haasteena Brander pitää niin sanottuja uinuvia metsänomistajia, jotka eivät ryhdy metsissään toimiin, vaikka tekemistä olisi.
Siihen UPM on löytänyt keinon kännykkäsovelluksista, jolla voi määrittää tilan arvon.
”UPM-Metsäni-sovelluksella on herätelty nimenomaan aikaisemmin ei niin aktiivisia metsänomistajia”, Brander kertoo.
UPM:llä on erilaisille metsänomistajille räätälöityjä palveluita.
”Neuvontaa on molempiin päihin, niin uusille metsänomistajille kuin yksityiskohtaiseen varallisuuden hoitoonkin.”
Sertifiointi on yksi UPM:n tarjoamista metsäpalveluista.
”FSC-sertifioinnilla on vastattu metsänomistajien vastuullisuuskysymyksiin.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
