Jälkitunnistusmatto oli apuna konkretisoimassa suurpetojen jälkien kokoa. Kuva: Lari Lievonen
Suurpetojen tunnistaminen jäljistä haastaa - ”Laske ensin varpaiden määrä"
Kiteeläisen Arppen koulun 7-luokkalaiset saivat luontopäivässä neuvoja lumijälkien tunnistamiseen.
Jukka Lintumäki kertoi suurpetojen tunnistamisesta lumijälkien perusteella Kiteen Arppeen koulun oppilaille Praskovia Khalepolle ja Maritza Rantalalle. Kuva: Lari LievonenSuurpetojen tunnistaminen lumijälkien perusteella ei ole aina helppo tehtävä kokeneellekaan jälkien tunnistamiseen perehtyneelle henkilölle.
Talvi tarjoaa hieman helpotusta karhujen kölliessä unillaan. Kun kuvittelee talvikelissä näkevänsä lumella karhun jäljen, siihen on syytä suhtautua epäillen.
Kiteeläisen Arppen koulun 7-luokkalaiset osallistuivat keskiviikkona luontopäivään Juurikan vapaa-aikakeskuksessa. Koulussa oli meneillään monialaisten oppimiskokonaisuuksien viikko, jonka teemana oli terveys ja hyvinvointi.
Luontopäivän ohjelmassa oli riistanhoitoyhdistyksen järjestämiä eränkäyntiin liittyviä tehtävärasteja, tikkupullan paistoa, pihaleikkejä sekä lintutietoutta.
Yhdellä tehtävärasteista Jukka Lintumäki kertoi koululaisille suurpetojen lumijälkien tunnistamisesta.
”Laske ensin varpaiden määrä”, hän neuvoi. ”Millä eläimillä näkyy neljän varpaan painallukset? Entä millä viisi?”
Se olisi jo hyvä, jos muistaisitte, että ahmalla ja karhulla näkyy viisi varvasta, mutta ilveksellä ja sudella vain neljä, Lintumäki opasti.
Parhaimmassa tapauksessa keliolosuhteet ovat sellaiset, että jälki piirtyy selvänä lumeen tai hiekkaan. Silloin on helppo katsoa, näkyykö esimerkiksi jäljessä kynsiä vai ei. Kun kynsiä ei näy, on todennäköistä, että kulkija on ollut ilves.
Kova alusta tai hankikanto voi tehdä tepposet kynsien näkymisessä. Niiden näkymiseen tai näkymättömyyteen ei voi pelkästään luottaa.
Ylipäätään eri lajien jäljet on helppo sekoittaa toisiinsa, kun kyseessä on esimerkiksi hyvin nuoret yksilöt.
”Senpä takia pitää yksittäisen jäljen lisäksi katsella millaisella askelluksella eläin on kulkenut, onko se astunut harvaan vai tiheään, kulkevatko jäljet tarkassa jonossa vai muodostuuko niistä muunlainen kuvioa?”
Kiteellä asuu kaikkia suomalaisia suurpetoja. Niiden jälkiä Lintumäki kannustaa tarkkailemaan lumen sulamisen jälkeen metsäautoteiden reunoilta ja ojanpenkoista.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
