Metsähallitus korosti kartellikäräjillä: Huippusuhdanteessa mäntykuitupuun hinta laski

Metsähallitus vaatii hovioikeudessa Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM:ltä yhteensä 125 miljoonan euron vahingonkorvauksia. Kuva: Petteri Kivimäki

Vuosituhannen vaihteen huippusuhdanteessa havusellun ja hienopaperin hinnat nousivat jyrkästi. Mäntykuitupuusta jalostettujen tuotteiden hintapiikki ei kuitenkaan näkynyt mäntykuitupuun hinnassa.

Tätä korostivat Metsähallituksen asianajajat loppulausunnossaan kartellikorvauksia koskevassa oikeudenkäynnissä Helsingin hovioikeudessa keskiviikkona.

Hovioikeudessa päättyi tänään torstaina Metsähallituksen Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM:ltä vaatimien vahingonkorvausten pääkäsittely.

Metsähallitus vaatii korvauksia metsäyhtiöiden kartellin aiheuttamista puukauppatulojen menetyksistä vuosina 1998–2004.

Metsäteollisuuden huippusuhdanne ajoittui vuosille 1999–2001. Metsähallituksen mukaan havusellun hinta nousi yli 200 prosenttia ja hienopaperin noin 50 prosenttia.

Lopputuotteesta riippuen hintojen nousu kesti pari vuotta. Kyseisen pituisella suhdannejaksolla Metsähallituksen mielestä nousu olisi pitänyt näkyä myös kuitupuun hinnoissa.

Sen sijaan mäntykuitupuun hinta laski eli suunta oli aivan väärä suhdannetilanteeseen nähden. Tämä oli Metsähallituksen mukaan yksi selvä osoitus, että metsäyhtiöiden kilpailunrajoitus eli kartelli laski puun hintaa.

Metsäyhtiöt kiistävät kilpailunrajoituksen laskeneen puun hintaa.

Metsäliittoa, Stora Ensoa ja UPM:ää edustavat asianajajat totesivat loppulausunnossaan torstaina, että vuosituhannen vaihteessa nähty metsäteollisuuden lopputuotteiden hintapiikki oli lyhyt.

Mäntykuitupuun hinta on metsäyhtiöiden mukaan seurannut lopputuotteiden hintakehitystä aika hyvin. Yhtiöt myönsivät kuitenkin, että yhteneväisessä hintakehityksessä poikkeus nähtiin 1999–2001.

Siihen on kuitenkin metsäyhtiöiden mielestä ymmärrettävä selitys. Yhtiöt muistuttivat, että sellun hinta sahaa maailmanmarkkinoilla voimakkaasti.

Jos kuitupuun hinta sahaisi yhtä jyrkästi kuin sellun hinta, niin kuitupuun markkina olisi täysin sekaisin, mikä aiheuttaisi suuria vaikeuksia metsäteollisuuden raaka-ainehuollossa, Metsäliitto, Stora Enso ja UPM muistuttivat loppulausunnossaan.

Metsäyhtiöt pyrkivät hillitsemään puun hinnan nousua myös tuonnilla. Korkeimmillaan tuontipuun osuus oli Stora Enson käyttämästä puusta noin 40 prosenttia.

Kun puun kysyntä kasvoi, siihen vastattiin tuonnilla, metsäyhtiöt totesivat.

Kasvavien tuontipuumäärien ansiosta kotimaisen mäntykuitupuun kysyntä laski. Miksi siis kotimaisen mäntykuitupuun hinnan olisi pitänyt nousta, metsäyhtiöt päättelivät.

Metsäyhtiöt viittasivat myös Helsingin käräjäoikeuden lainvoimaiseen päätökseen Suuren Savotan yksityismetsänomistajien kanteista.

Käräjäoikeus totesi, että ilman tuontia kaikki Suomessa ostettu puu olisi ollut kalliimpaa.

Metsähallitus vaatii hovioikeudessa Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM:ltä yhteensä 125 miljoonan euron vahingonkorvauksia.

Hovioikeuteen asia eteni, kun Metsähallitus valitti Helsingin käräjäoikeuden kesäkuussa 2016 antamasta tuomiosta, jossa Metsähallituksen esittämä 160 miljoonan euron korvauskanne hylättiin.

Hovioikeuden odotetaan antavan päätöksensä asiasta näillä näkymin viimeistään tämän vuoden toukokuussa.

Kartellikorvausten kolmesta suuresta haarasta yksityismetsänomistajien Suuri Savotta päätti tyytyä käräjäoikeuden kanteet hylkäävän päätökseen.

Kunnilla on aikaa helmikuun loppuun asti valittaa hovioikeuteen käräjäoikeuden hylkäyspäätöksestä.