Kuva: Timo Filpus
Valkohäntäpeurakannan kasvu pysähtyi – peuroja arviolta 109 000, kanta pieneni kaikilla riistakeskusalueilla
Hyvällä paikallisella yhteistoiminnalla seurojen ja maanomistajien kesken voimme vaalia kestävää kannanhallintaa, kannustaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.
Päättyneellä kaudella kerättiin ensimmäistä kertaa koko maan kattavasti valkohäntäpeuran jahdinaikaisia näköhavaintoja, joiden perusteella vasatuotosta saatiin aiempaa luotettavampi arvio. Kuva: Jaana KankaanpääLuonnonvarakeskus (Luke) julkaisi perjantaina valkohäntäpeuran kanta-arvion, jonka mukaan Suomessa oli talvella 2021–2022 noin 109 000 valkohäntäpeuraa. Kanta pieneni edellisvuodesta noin 9,5 prosenttia.
"Muutos on kannanhoidollisten tavoitteiden mukainen ja rohkaisee jatkamaan kannanhoidon edellyttämää pitkäjänteistä työtä", todetaan Luken tiedotteessa.
"Päättyneen metsästyskauden ennätyssuuri lähes 74 000 yksilön saalis vastaa edellisen kanta-arvion laskelmaa kannan kasvun pysäyttämiseen tarvittavasta saalismäärästä", kertoo erikoistutkija Sami Aikio Lukesta.
Tulevan syksyn jahdeissa saalismäärän tulisi olla 63 000–69 000 peuraa, jotta kantaa saataisiin edelleen nykyistä pienemmäksi. Arvio perustuu nykyisen kannan koon ja rakenteen tunnuslukuihin.
Tuore peuran kanta-arvio osoittaa, että nykyinen lupajärjestelmä toimii eikä siihen tarvita muutoksia, kommentoi Metsästäjäliitto tiedotteessaan.
"On kantatavoitteiden asettamisen sekä tehokkaan ja vastuullisen jahdin toteuttamisen vuoksi tärkeää, että peuran metsästystä varten meillä on käytössä 500 hehtaarin minimialuevaatimus ja pyyntilupajärjestelmä. Hyvällä paikallisella yhteistoiminnalla seurojen ja maanomistajien kesken voimme vaalia tämän arvostetun riistaeläimen kestävää kannanhallintaa", kannusti Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.
Valkohäntäpeurakanta pieneni kaikilla riistakeskusalueilla ja valtaosassa valkohäntäpeurajahtia harjoittavista hirvitalousalueista. Yksilömääräisesti muutos oli suurin Satakunnassa, siellä kanta pieneni lähes 15 prosentilla, mikä tarkoittaa 3 000 yksilön vähennystä.
Etelä-Hämeessä luvut olivat 14 prosenttia ja 2 900 yksilöä, Uudellamaalla lähes 8 prosenttia ja 1 600 yksilöä. Prosentuaalinen muutos oli suurin Rannikko-Pohjanmaalla, missä kanta pieneni yli 17 prosentilla ja 860 yksilöllä.
Päättyneellä kaudella kerättiin ensimmäistä kertaa koko maan kattavasti valkohäntäpeuran jahdinaikaisia näköhavaintoja, joiden perusteella vasatuotosta saatiin aiempaa luotettavampi arvio.
Kannanarvioinnin alueellisen tarkkuuden parantaminen edellyttää, että havaintojen kerääminen jatkuu runsaana ja alueellisesti kattavana.
Luken tiedotteessa arvioidaan, että koronapandemiasta johtuvat poikkeusolot ovat voineet vaikuttaa kannanarvioinnissa käytettyihin peurakolari- ja liikennemääriin.
Tuloksia tarkasteltaessa on siksi hyvä huomioida, että pariin viimeiseen vuoteen sisältyy aiemmasta poikkeavaa satunnaisvaihtelua.
Lue lisää:
Taas ennätys rikki: Valkohäntäpeuroja kaatui 74 000 ja metsäkauriita 20 400
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
