Lohen heikko nousu kutisti viime kesän lohisaaliit Pohjanlahdella sekä Tornion- ja Simojoella

Lohisaaliit olivat pieniä sekä merellä että joissa Kuva: Pekka Fali

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen mukaan Tornionjoen nousulohimäärät olivat kesällä 2023 pienimmät sitten vuoden 2010. Keskikokoiset, kaksi vuotta meressä kasvaneet nousulohet olivat poikkeuksellisen harvalukuisia.

Luken tiedotteen mukaan alkukaudella jokiin nousi kohtalaisen runsaasti suuria, vanhoja lohiyksilöitä, mutta sen jälkeen lohimäärät hiipuivat. Seurantajakson aikana Tornionjoella havaittiin kaikuluotauksissa 20 260 ja Simojoella 2 022 lohta.

”Nousulohien vähyys näyttäisi johtuneen etenkin vuonna 2021 merivaelluksen aloittaneiden lohien heikosta eloonjäännistä. Myös nuorimmat, 2022 mereen poikasina vaeltaneet nousulohet, olivat harvalukuisia. Syitä heikkoon elossa säilymiseen selvitetään parhaillaan”, kertoo tutkija Tapani Pakarinen Lukesta.

Suomen (Luke) ja Ruotsin (SLU) tutkijoiden vastikään julkistaman Tornionjoen Kalakantojen tila -raportin mukaan lohen kutukanta Tornionjoessa jäi viime vuonna alle tavoitetason.

”Koska nuoria nousulohia oli vuonna 2023 hyvin vähän, on myös huomattava riski, että kuluvan vuoden kutukanta jää liian pieneksi. Tutkijat suosittelevat tulevalla kalastuskaudella lohenkalastuksen vähentämistä”, kertoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Lukesta.

Heikon kutuvaelluksen seurauksena myös saaliiksi saatujen lohien määrä jäi pieneksi. Keskipainot olivat kuitenkin tavanomaista suurempia, koska vanhojen lohien osuus oli aiempaa suurempi. Saalislohet painoivat Tornionjoella keskimäärin 8,2 ja Simojoella 9,3 kiloa.

Tornionjoelta arvioidaan saadun saaliiksi 5 700 lohta ja Simojoella 60 lohta kesäkaudella 2023. Vapakalastajat saivat neljä viidesosaa Tornionjoen lohisaaliista. Vapakalastuksen lohisaaliista 90 prosenttia oli ulkopaikkakuntalaisten pyydystämää.

Vaikka meritaimenkanta on vähitellen runsastunut, raportissa suositellaan taimenen kalastuskiellon jatkamista. Myös vaellussiian kutuvaellus on vähentynyt ja tilanteen parantaminen edellyttää entistä tiukempia rajoituksia myös siiankalastukseen koko vaellusalueella merellä ja joessa.