Kituva metsä virkosi uuteen kasvuun muutaman satasen investoinnilla – "Oireet voivat näkyä jo alle metrin mittaisilla puilla"

Matti Äijö laimentaa nestemäistä booria vedellä. Nestemäistä boorilannoitetta voi levittää esimerkiksi reppuruiskulla. Kuva: Rami Marjamäki

Hoitamaton nuori metsä on usein toivottoman näköinen, läpitunkematon viidakko. Kun metsätalousyrittäjä Matti Äijö puntaroi muutamia vuosia sitten ostotarjouksen tekoa tällaisesta kohteesta, viidakon lisäksi haasteena oli ravinnetalouden epätasapaino.

"Tämä on peltoa, johon on alun perin istutettu 25–30 vuotta sitten koivikko. Hirvet olivat syöneet sen pahasti, minkä jälkeen on istutettu kuusen taimet."

Kuuset olivatkin lähteneet kasvuun, mutta niiden menestys tyssäsi vanhojen peltomaiden tyypilliseen pulmaan: boorin puutokseen.

"Puut ovat kellertäviä, neulanen ei ole terveen näköinen, latvat ovat kuivuneet ja latva on vaihtunut. Puut kasvavat pensasmaisina", Äijö luettelee boorin puutoksen tyypillisiä oireita.

Vaikka metsä näytti kaikkea muuta kuin elinvoimaiselta, Äijö arveli, että raivaussahalla ja terveyslannoituksella tilannetta pystytään kummasti vielä korjaamaan. Raivauksen ja boorikuurin jälkeen puissa on nyt väri vihertynyt ja latvoihin on kertynyt monikymmensenttinen vuosikasvu.

Lannoituksen vaikutus näkyy jo seuraavana vuonna. Aiemmin pensasmaisena kasvaneesta puusta kasvaa taas pitkä latva. Kuva: Rami Marjamäki

Tälle kohteelle nestemäisenä levitetty boori on tehnyt nyt tehtävänsä, mutta toki lannoitus olisi kannattanut tehdä vuosia aiemmin.

"Lannoitukseen kannattaa ryhtyä heti, kun oireita ilmenee. Ne voivat näkyä jo alle metrin mittaisilla puilla. Tämä on tavallinen vaiva vanhoilla kaskimailla, ojitusalueilla ja metsitetyillä turvepelloilla."

Mitä pitempään puut jurovat boorin puutteessa, sitä enemmän sydänpuuhun jää laatuvikoja poikaoksista ja kasvuhäiriöistä.

Hyvä puoli on, että kertalannoitus yleensä riittää. "Jos ongelmat jatkuvat, metsässä on jokin muukin ongelma tai sairaus."

Entä jos lannoitusta ei tehtäisi?

"Osa puista kuolisi. Tässäkin näkyy jo pahasti harsuuntuneita, huonokuntoisia puita. Muillakin pituuskasvu jäisi heikoksi. Latvat haipuisivat 14–15 metrin kohdalla."

Boorin voi myös levittää tuhkaan sekoitettuna rakeena – pienelle kohteelle levityksen voi tehdä käsin, isoille aloille lannoite levitetään traktorista tai helikopterista. Kuva: Rami Marjamäki

Boorinpuutos tunnetaan parhaiten kuusien vaivana, mutta se vioittaa myös mäntyjä. Äijö levittää rakeista booria rämeelle, joissa mäntyjen pituuskasvu on hyytynyt dramaattisesti. Latvat ovat pahasti haarautuneet ja joissakin puissa ei ole varsinaista latvaa enää lainkaan.

Isoille pinta-aloille boori kannattaa levittää traktorista tai helikopterista, mutta pienillä aloilla työ onnistuu reppuruiskulla tai vakasta käsin nakkelemalla, jos kyseessä on rae.

"Yhdessä päivässä nestemäistä boorilannoitetta pystyy levittämään noin kolme hehtaaria reppuruiskulla", Äijö arvioi.

Boorin puutos on tyypillinen vaiva pellolle istutetuissa metsissä. Kuva: Rami Marjamäki

Lannoitus tulisi tehdä sulan maan aikana. Äärimmäisiä sääolosuhteita kannattaa välttää; esimerkiksi rankkasade voi huuhtoa lannoitteen väärään paikkaan. Boorilannoitetusta metsästä voi kerätä marjoja ja sieniä normaalisti.

Nestemäinen 10 litran lannoitepönttö maksaa noin 50 euroa. Ainetta tulisi käyttää noin 15 litraa hehtaarille. Suursäkillinen (700 kiloa) raetta maksaa noin 330 euroa, ja sitä tarvitaan hehtaarille 450 kiloa.

Terveyslannoitukseen voi saada myös kemeratukea, mutta tuettavan kohteen pinta-alan tulee olla vähintään kahden hehtaarin kokoinen. Tuki kattaa 30 prosenttia kustannuksista.

Ensi vuoden maaliskuusta lähtien pitäisi tulla haettavaksi uusi metsitystuki, joka on tarkoitettu esimerkiksi peltoheittojen metsittämiseen. Näillä kohteilla terveyslannoitus voi usein olla välttämätöntä, jotta puusto saadaan kasvuun.