Noppa on yksi ilveksistä, jotka ovat saaneet pannan kaulaansa tutkimushankkeessa

Ilvekselle asennettu panta näkyy pienemmässä kuvassa.  Kuva: Pixabay ja kuvakaappaus videolta

Ilvesten elinpiirin laajuus ja arjen liikkeet selviävät tutkijoille niin, että ilveksien kaulaan asennetaan GPS-panta. Panta kerää paikannustietoja 12 kertaa vuorokaudessa ja lähettää niistä koonnin kahdeksan paikannuksen välein.

Pantaosa on noin 30 millimetriä leveää kumimaista vyötä ja se painaa kaikkiaan 330–350 grammaa. Panta putoaa automaattisesti vuoden päästä ellei sitä pudoteta etätoiminnolla aiemmin. Panta on saatu ainakin kahdeksan ilveksen kaulaan, mutta viime vuonna ilveksille laitetut pannat ovat jo pudonneet.

Kaikki merkityt eläimet saavat numerosarjallisen korvamerkin. Käytännön tekemisen helpottamisen vuoksi ilvekset myös nimetään.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Annika Herrero kertoo Metsästäjä-lehdessä, että nimet liittyvät yleensä jollain tapaa paikkakuntaan tai ilveksen luonteeseen loukussa. Laitilassa Läntti sai rimmaavan nimensä vatsapuolen suurten länttien ansiosta ja Loviisassa Vilda-nimi tuli erämaisen pannoituspaikan mukaan.

Kaksi ilvestä pannoitettiin tämän vuoden puolella Noormarkussa. Toinen ilveksistä sai nimekseen Noppa. Se oli hyväkuntoinen 21,5 kiloa painava nuorehko aikuinen uros. Muutaman päivän kuluttua pannoituksesta Noppa havaittiin riistakamerassa noin seitsemän kilometrin päässä.

Riistakeskuksen myöntämän poikkeusluvan lisäksi tutkijat tarvitsevat pannoitukseen aina metsästysoikeuden haltijan ja maanomistajan luvan.

Hankkeella selvitetään petojen ja niiden saaliseläinten vaikutusta toisiinsa. Luonnonvarakeskuksen hankkeessa pannoitetaan ilvesten lisäksi metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.