Viime vuonna haettiin korvausta 115 susivahingosta, 59 kohdistui tuotantoeläimiin ja 56 koiriin – kannanhoidollisen metsästyksen lakialoitetta käsiteltiin eduskunnassa

Viime vuonna susien aiheuttamista tuotantoeläin- tai koiravahingoista maksettiin korvauksia lähes 327 000 euroa. Kuvituskuva Ähtärin eläintarhan sudesta. Kuva: Markku Vuorikari

Suden kannanhoidollista metsästystä ja susivahinkojen estämistä vaativan kansalaisaloitteen käsittely jatkui tänään tiistaina eduskunnassa. Lähetekeskustelu asiasta käytiin jo viime vuoden marraskuussa, nyt oli vuorossa maa- ja metsätalousvaliokunnan järjestämä julkinen kuuleminen.

Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot kansalaisaloitteen allekirjoittajilta Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpolalta, MTK:n riista-asioista vastaavalta kenttäjohtaja Timo Leskiseltä, Suomen Harmaahirvikoirajärjestön puheenjohtaja Jukka Immoselta ja Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja Pentti Isoviidalta.

Tilaisuudessa asiantuntijoina puhuivat maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola ja Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Mikael Luoma.

Valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) kuvaili viime marraskuussa käytyä lähetekeskustelua yksituumaiseksi. "Aloitteen takana oli valtaosa edustajista ja sen eteneminen sai kannatusta."

Niemi ministeriöstä painotti omassa puheenvuorossaan, että uutta lainsäädäntöä ei tarvita. "Metsästyslaki mahdollistaa jo nyt suden kannanhoidollisen metsästyksen ja valmistelu sen aloittamiseksi on aloitettu ennen kansalaisaloitetta. Työ on loppusuoralla."

Kannanhoidollinen metsästys on nimetty myös vuonna 2019 julkaistussa kannanhoitosuunnitelmassa yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi.

"Meidän on kyettävä täyttämään direktiivin asettamat velvoitteet ja huomioitava Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Valmistelu on tehtävä huolella myös siitä syystä, että suurella todennäköisyydellä kannanhoidollisista poikkeusluvista tullaan valittamaan. Hyvällä valmistelulla varmistetaan, että perustelut ovat pitävät."

MTK:n Leskinen kehotti kiinnittämään huomiota myös vahinkoperusteisten poikkeuslupien tilanteeseen. "Niiden hyödyntäminen ei käytännössä ole mahdollista tällä hetkellä, sillä luvat päätyvät valitusten kautta toimeenpanokieltoon."

"Maaseudun ihmiset kokevat perustellusti vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi tai olemattomiksi."

Nykyisillä reviirialueilla sijaitsee 1 900 nautatilaa ja 250 lammastilaa. Viime vuonna korvauksia haettiin yhteensä 115 susivahingosta, joista 59 kohdistui tuotantoeläimiin ja 56 koiriin.

Korvauksia maksettiin lähes 327 000 euroa, kaikista vahingoista korvausta ei haettu.