Anni ja Tuomo Vuohensilta ovat jatkaneet vaellusharrastustaan yhdessä lasten kanssa. Ennen perheen perustamista retket olivat pidempiä, nyt mennään lasten ehdoilla. Kuva: Sanne Katainen
Metsämutsi Anni Vuohensilta kannustaa lapsiperheitä luontoon – rento metsäretki syntyy helpoista eväistä ja turvallisista taukopaikoista
Anni Vuohensilta retkeilee kolmen pienen lapsen kanssa ja jakaa kokemuksiaan somessa.Tampere
Kolmikuukautinen vauva kulkee metsäretkellä kantorepussa. Anni Vuohensilta arvelee, että hänen luontoinnostuksensa taustalla on koulumatka, joka vei päivittäin metsän halki. Lapsuuden perheessä ei ollut erityistä eräharrastusta. Kuva: Sanne KatainenOlemme tuskin päässeet asfaltilta kuusten katveeseen, kun viisi- ja kolmivuotiaat lapset ovat jo kadonneet näkyvistä.
Lasten vanhemmat Anni ja Tuomo Vuohensilta pysyttelevät rauhallisina, sillä Makkarajärven metsän polut ovat tuttuja ja turvallisia pinkoa. Tampereen Hervannassa kävelymatkan päässä perheen kotoa sijaitsevaan metsään on tehty jo monta retkeä.
Kolmikuukautinen vauva ei vielä lähde omin voimin poluille ja pitkospuille, vaan asettuu Annin kantoreppuun.
Kohta vanhemmat sisarukset pyyhältävätkin jo takaisin ja alkavat maistella polun varressa kasvavia ketunleipiä.
Anni ja Tuomo tapasivat toisensa 15 vuotta sitten Pyhäselän eräopaskoulussa.
Vaeltaminen luonnossa on molemmille rakas harrastus, jonka jatkamista perheen perustaminen ei ole estänyt. Toki harrastus on muuttanut muotoaan.
”On se aivan erilaista nykyisin. Minun intohimoni olivat tosi pitkät vaellukset, käveltiin kahdeksan tuntia päivässä. Nyt mennään täysin lasten ehdoilla. Kun lapsilla on kivaa, he haluavat mennä retkelle uudestaankin”, Anni toteaa.
Anni Vuohensilta ei retkeile lapsineen pelkästään omaksi ilokseen, vaan jakaa kokemuksiaan muillekin Metsämutsi-nimisellä Instagram-tilillä.
Lisäksi hän on Tuomon kanssa julkaissut englanninkielisiä videoita YouTubessa Wilderness Family Finland -kanavalla.
”Minulla on vahva missio, että haluan jakaa tätä jossain määrin vaihtoehtoista elämäntapaa. Haluan arkipäiväistää sitä, että lasten kanssa lähdetään metsään.”
Annin mielestä kaupungistuneessa yhteiskunnassa kaikenlaista tietoa on tarjolla ja ruutuaikaa piisaa, mutta lapset ovat vähemmän luonnossa kuin ennen.
Yksi oire luonnosta vieraantumiselle ovat sisäleikkipuistot, jonne lapsia viedään silloin, kun on tarkoitus päästää heidät liikkumaan ja purkamaan energiaa.
”En vastusta Hoplopia, mutta haluan tuoda esille, että sille on vaihtoehtoja. Ostan mieluummin kausikortin omaan lähimetsään hommaamalla pikkurepun ja juomapullon.”
Ostan mieluummin kausikortin omaan lähimetsään hommaamalla pikkurepun ja juomapullon.
Luontoyhteyden katoaminen näkyy kaupunkien suunnittelussakin. Anni Vuohensillan mielestä lasten leikkipuistoissa pitäisi olla suora yhteys luontoon tai edes jotain luontoelementtejä, kun kaikissa ei välttämättä ole yhtä ainutta elävää kasvia.
Metsä on lapsille täynnä mielenkiintoisia leikkipaikkoja. Anni Vuohensillan mielestä taajamien leikkipuistossakin pitäisi olla aina edes vähän luontoa läsnä. Kuva: Sanne KatainenSomevaikuttajuus Metsämutsina ja luontoon keskittyminen ovat jossain määrin ristiriidassa, Vuohensilta myöntää.
Hän pyrkii olemaan lapsilleen läsnä kuvaustilanteissakin. Toisin kuin voisi luulla, Metsämutsin kännykästä on yleensä yhteydet poissa päältä sillä hetkellä, kun metsätuokioita kuvataan.
”En metsässä ala koodailemaan materiaalia Instagramiin.”
Yleisön karttuessa ja lasten varttuessa heidän esiintymisensä kuvissa ja videoilla on alkanut pohdituttaa. Vuohensilta on vähentänyt sellaisten kuvien julkaisua, joissa lasten kasvot näkyvät.
”On tärkeää, että kerron aiheesta, en lapsen persoonasta.”
Lasten yksityisyyteen liittyvistä huolista riippumatta Vuohensilta aikoo jatkaa julkaisemista tärkeäksi kokemansa aiheen parissa. Suunnitelmissa on myös yrityksen perustaminen some-toiminnan ympärille.
”Saan paljon palautetta, että sinun ansiosta hoksasin lähteä retkelle tai esimerkiksi kokeilla riippumattoa vauvan kanssa.”
Riippumatto on Vuohensillan mielestä oiva lepopaikka tauoille ja vauvan imetykseen. Varsinkin keväällä se on kätevä, kun märkään maahan ei tee mieli istuutua.
Riippumatto on hyvä levähdys- ja imetyspaikka retkellä varsinkin, jos maa on märkä. Kuva: Sanne KatainenAnnin ja Tuomon lähiajan suunnitelmissa on muutto Tampereelta Lappiin, kunhan sopiva asunto löytyy. Siellä luonnosta nauttimiseen on huikeasti paremmat mahdollisuudet kuin Tampereella. Perhe nauttii myös lumesta ja talvesta, joista on etelässä tullut epävarmoja ilmiöitä.
Toimeentulon Anni uskoo järjestyvän usean tukijalan varaan. Hänellä on paitsi eräoppaan myös peruskoulun opettajan pätevyys.
”Haaveena on oma luontopalveluyritys, kun pikkulapsiarki väistyy.”
Nyt lapset määrittävät retken etenemistä monin tavoin.
Kun pysähdymme Makkarajärven rannalle, vanhemmat valpastuvat, koska veden äärellä leikkiminen on vastustamaton houkutus. Ja äkkisyvän veden päällä hyllyvä turpeinen ranta voi olla petollinen.
Hyvä taukopaikka onkin Vuohensillan mielestä riittävän kaukana rannasta. Silloin vanhempi voi keskittyä muuhun kuin veden vaaraan.
Parhaat eväät ovat voileipien tapaista helppoa syötävää, jota voi ottaa suoraan repusta suuhun.
”Aika vähän ollaan säädetty retkikeittimen kanssa, kädet on täynnä tekemistä muutenkin.”
Pienten lasten kanssa retkeillessä evästauko kannattaa pitää esimerkiksi polun varressa kaukana rannasta. Voileivät ovat osoittautuneet Vuohensillan perheessä helpoksi ja maistuvaksi retkievääksi. Kuva: Sanne KatainenYön yli kestävillä retkillä perhe nukkuu teltassa, johon sopivat kaikki viisi.
”Ei tarvitse juuri nukuttaa, teltta on sellainen koti, tuttu paikka. Jos on ollut touhukas päivä, lapset nukkuvat yhdeksän tuntia.”
Melontaakin voi harrastaa kaikenikäisten kanssa, mutta sitä Vuohensilta ei suosittele kokemattomille.
Vauvan kanssa kannattaa meloa rantoja pitkin edeten. Silloin on helppo rantautua aina, kun on aika syödä tai vaihtaa vaippa.
2-vuotias lapsi taas jaksoi istua kanootissa niin kauan kuin hänellä riitti kiviä, joita heitellä veteen, Tuomo Vuohensilta muistelee.
Talviretkillä tärkeintä on lämmin makuupussi ja hyvä makuualusta. Rinkassa saman kuorman kantaminen on raskaampaa kuin ahkiolla vetäessä.
Yksi ilmiö on, että lapset viihtyvät laumoissa. Yksinäiselle lapselle aika ja matka käyvät helpommin pitkiksi.
”3-vuotias menee hurjia matkoja, kun hän kävelee esikoisen perässä.”
Kun matka on liian pitkä taaperon tai pienen leikki-ikäisen käveltäväksi, kantorinkka on kätevä väline. Tässä mallissa on mukana aurinkosuoja. Sen ympärille on viritetty vielä hyttysverkko. Kuva: Sanne KatainenLue myös:
Kaipaatko helppokulkuista luontoretkeilyä? Katso tästä vinkit esteettömiin kohteisiin ympäri Suomen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
