
Metsänomistajat haluavat metsiinsä kevyempää kalustoa – ”Varsinkin ensiharvennuksilla jälki on melko kauheaa”
MT kysyi lukijoilta, haluaisivatko he, että metsistä kerättäisiin puuta selvästi nykykalustoa pienemmillä ja kevyemmillä metsäkoneilla.
Ajourien painumisongelmaa on saatu korjattua telaleveyttä kasvattamalla, mutta sen arvellaan johtaneen korjuujälkeä heikentäviin ylileveisiin ajouriin. Kuva: Jouni PorsangerValtaosa MT:n verkkokyselyyn vastanneista metsänomistajista haluaisi, että puuta korjattaisiin heidän metsistään selvästi nykykalustoa kevyemmillä tai pienemmillä koneilla. Vastaajista 76 prosenttia vastasi toivovansa kevyempiä koneita.
MT kysyi asiaa lukijoiltaan joulukuussa MT:n verkkkosivuilla.
”Harvennushakkuita ja ensiharvennuksia tehdään liian isoilla koneilla. Joudutaan tekemään liian leveitä ajuria. Samoin harvennetaan liian harvaksi”, tiivisti eräs vastaaja kokemuksensa.
Moni vastaaja oli harmissaan korjuujäljestä. Myös Suomen metsäkeskuksen loppuvuodesta julkaisema raportti ensiharvennusten työnjäljestä Keski-Suomessa on karua luettavaa; 86 ensiharvennuskohteesta yhdelläkään jälki ei ollut metsänhoitosuositusten mukaista.
”Nykykoneilla tulee kauheeta jälkeä mettään, ja varsinki harvennuksessa saavat osumia mettään jäävät puut! Lisäksi tarviivat nykykoneet valtavan leveät ajourat, siinä mennee monen puun kasvupaikka.”
”Ei tarvi ihmetellä lahon lisääntymistä, leveät telat jyrsii pystyyn jäävät puut mutkissa, kun kone ei käänny, korjuu vaurioita tosi paljon.”
”Varsinkin ensiharvennuksilla jälki on melko kauheaa nykyisellä kalustolla ja tästä oli hetki sitten juttukin että harvennushakkuiden tulos on harvoin suositusten mukainen.”
”Harvennuksille pitäisi saada harvennuksille suunniteltuja koneita. Nyt kasvavat metsät hakataan vajaatuottoisiksi, kun isoille koneille joudutaan tekemään tarpeettoman väljät ajourat ja välitkin harvennetaan liian harvaksi. Näkyyhän tuo jo Luken kasvuluvuissakin.”
Pienten koneiden paremmuuteen ei uskonut 19 prosenttia vastaajista. He uskoivat pienempien koneiden olevan kalliimpaa ja näkyvän lopulta puun hinnassa. Iso kone on tehokas ja ulottuu kauemmas.
”Pienemmällä kalustolla korjuu on kalliimpaa pienemmän tuntituotoksen takia, joka näkyisi merkuttävästi puun hinnassa.”
”Enemmän kuin koneen koko vaikuttaa kuskin taito ja sää.”
”Olen yrittänyt pikkukoneilla: ei onnistu, on leikkimistä. Nyky puumäärää ei saada korjattua pikkukoneilla. Isommilla koneilla saadaan hyvä korjuujälki ja metsät tulee hoidettua.”
”Vaikea kysymys. Kuski ratkaisee eli isolla ja ulottuvalla koneella taitava kuski saa aikaan hyvän jäljen. Pienellä koneella korjuukulut helposti nousevat ja huono kuski voi sössiä silti homman eikä jälki ole sen ihmeellisempää.”
”Konerakenteiden kehitystyö on jämähtänyt paikalleen. Kuormatraktori on tänä päivänä perusrakenteenteeltaan aivan samanlainen kuin se oli 1970-luvulla. Rakenne pitäisi optimoida puuston seassa ja pehmeällä liikkumista ajatellen. Esimerkiksi useampia runkoniveliä ja tela-alustainen."
Asiaa kysyttiin verkossa 10.–12.12. Kyselyyn vastasi 1 041 vastaajaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat







