Metsänomistajat ja maanviljelijät löysivät yhteisen sävelen tulvien estämisessä – katso kuvat ennen ja jälkeen

Tältä Inkoon Långbroånin uoma näytti ennen vesienhallintatoimia. 

Ympäristöjärjestö WWF ja Länsi-Uudenmaan maanomistajat ovat etsineet ratkaisuja parempaan vesienhallintaan luonnon keinoin. Vesienhallinnalla pyritään vähentämään tulvia ja rehevöitymistä sekä turvaamaan monimuotoisuutta.

Veden kulkua luonnossa on mahdollista hidastaa. Keinoja ovat mutkittelevat ojat ja uomat, tulvatasanteet, kaksitasouomat, kosteikot ja soiden ennallistaminen. Vedenhallinnalla voidaan hillitä myös vesistöjen ja meren rehevöitymistä, WWF kertoo tiedotteessaan.

WWF:n suojeluasiantuntijan Meri Ensiön mukaan tehokkainta vesiensuojelu on, kun suurempia kokonaisuuksia voidaan suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä useiden maanomistajien kanssa. Ensiö mainitsee hyvänä esimerkkinä Inkoossa toteutetun laajan Långbroånin vesienhallintakokonaisuuden.

Långbroånin valuma-alue on 287 hehtaaria, josta noin kaksi kolmasosaa on metsää ja loput pääosin peltoa. Vesi laskee Inkoonjokea pitkin Suomenlahteen.

“Usein kuulee puhuttavan maatalouden ja metsätalouden vesistökuormituksesta eri yhteyksissä ja erillisinä kokonaisuuksina. Todellisuudessa kuitenkin sekä metsistä että pelloilta valuvat ravinteet aiheuttavat yhtä lailla rehevöitymistä ja päätyvät lopulta samaan paikkaan, Itämereen.”

Långbroånin kokonaisuuden suunnittelu lähti liikkeelle uoman alaosien vaikeasta tulvatilanteesta. Ongelmien taltuttamiseksi Långbroånin uoman alaosaan päätettiin kaivaa tulvatasanne ja tehdä kuusi pohjakynnystä, joiden tarkoituksena on tasata virtausnopeutta. Samalla maiseman monimuotoisuus kasvaa.

Metsän ja pellon rajaan rakennetaan lisäksi kaksiosainen kosteikko, jonka avulla valumavesistä pidätetään kiintoainesta ja ravinteita.

”Eri rakenteet täydentävät toisiaan ja muodostavat yhdessä upean kokonaisuuden maisemaan. Osa työstä on jo tehty, mutta urakka viimeistellään alkusyksystä peltotöiden jälkeen.”

Tässä sama paikka veden virtausta hidastavien sekä kiintoainesta ja ravinteita pidättävien rakenteiden tekemisen jälkeen. 

”Aikoinaan on raivattu paljon luontaisia vettä pidättäviä kohteita, kuten soita ja lampia, pois peltojen tieltä. Luonnonmukaisilla ratkaisuilla voidaan paikata näitä kadonneita ympäristöjä ja tasoittaa virtaamia”, Ensiö perustelee.

Langbroånin kokonaisuus on WWF:n tämän kesän isoin ponnistus. Järjestö on toteuttanut vesiensuojelutyötä Länsi-Uudellamaalla jo viiden vuoden ajan, ja merkittävä työ jatkuu lähivuosina.