Hirvet laiduntavat joka talvi – pariskunta vaatii muutosta korvausehtoihin

Laurion metsäyhtymän männiköstä on vaikea löytää täysin terveitä taimia. Kuva: Pekka Fali

PUOLANKA (MT)

Laurion pariskunta on lopen kyllästynyt hirviin sekä tiukkoihin korvausehtoihin. Heidän sukunsa yhtymän metsätilaan kuuluva männikkö Puolangan Lylykylässä Kainuussa kärsii vuodesta toiseen mittavista hirvituhoista.

"Tekisi mieli itkeä. Tämä on niin iso aluekin", Martta Laurio murehtii männyntaimikossa, joka on täynnä lenkoja runkoja.

Sukulaiset viljelivät kahdeksan hehtaarin alan yhdessä, puolet kylvämällä ja puolet istuttamalla. Tiheys on 2 000 tainta hehtaarilla. Vaikka viljelystä on jo 12 vuotta, taimikko on vasta noin kahden metrin pituista.

Martta ja hänen miehensä Raimo Laurio hakivat ja saivat yhtymälle hirvituhokorvauksia ensimmäisen kerran vuonna 2010. Silloin noin 15 prosenttia taimista oli hirvien syömiä.

Tänä vuonna pariskunta haki uudelleen korvauksia, sillä hirvien laidunnus on jatkunut joka talvi.

Metsäkeskuksen tekemän arvion mukaan hehtaarilla oli terveitä taimia 500, osittain syötyjä 425 ja loput kokonaan tuhoutuneita. Yhtymä sai koko alasta korvauksen, 5 016 euroa, mutta Lauriot pitävät sitä laihana lohtuna.

Terveiksi on luettu ne puut, joita ei ole syöty kolmeen vuoteen. Niistäkin on jo tätä aikaisemmin hirvi napsaissut latvan poikki, minkä vuoksi mänty on vaihtanut latvaa.

Arvokkain tyvitukki on menetetty lähes jokaisesta puusta kahdeksan hehtaarin alalla.

Lauriot vaativat muutosta uudelleenviljelykorvausten ehtoihin. Niiden mukaan uudelleenviljelyn kustannukset korvataan vain, jos taimikkoon on tuhon jälkeen jäänyt alle 500 kasvatuskelpoista tainta hehtaarille.