”Tappajaloisen” saapuminen Ruotsiin säikäytti marjastajat 11 vuotta sitten – tiede ei tue marjapelkoa, myyräekinokokki leviää todennäköisimmin koirakontaktissa

Koirien ja kettujen ulosteesta tarttuvaa myyräekinokokkia ei ole havaittu Suomessa. Taudin levinneisyysalueillakin riski sairastua metsämarjoja syömällä on äärimmäisen pieni. Kuva: Johannes Wiehn

Mustikan ja muiden metsämarjojen napostelu metsässä on suomalaisille itsestään selvä kesäinen nautinto.

Keski-Euroopassa asenne on toinen. Moni saksalainen ja sveitsiläinen elää siinä käsityksessä, että marjat on vähintään pestävä, mieluiten keitettävä ennen syömistä. Joidenkin osavaltioiden viranomaisetkin kehottavat näin toimimaan.

Täysin hupsuja saksalaiset eivät asiassa ole. Marjojen keittäminen perustuu myyräekinokokin aiheuttamaan, maksaa rappeuttavaan tautiin, joka sairastuttaa maassa vuosittain kymmeniä ihmisiä. Tiheimmällä esiintymisalueella Etelä-Saksassa tautia esiintyy vuosittain noin 0,5 tapausta 100 000 ihmistä kohti, eli 0,0005 prosenttia väestöstä sairastuu.

Kun myyräekinokokki havaittiin Etelä-Ruotsissa vuonna 2011, lehdet kirjoittivat kauhuotsikoita tappajaloisen tulosta, muistelee myyrä- ja loistutkija, metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen.

Ruotsin viranomaiset eivät kuitenkaan ole rajoittaneet metsämarjojen käyttöä edes suosituksena.

”Marjapelko on hypetystä, se on kiistanalainen asia. Maailmalta ei ole löytynyt todisteita, että myyräekinokokki olisi tarttunut metsämarjoista”, Henttonen toteaa.

Marjojen sijaan tautiriskiä aiheuttavat loisen levinneisyysalueella koiraeläimet.

”Kun koira ulostaa, loisen munia jää turkkiin helposti. Kun koira makaa ihmisen kanssa samassa pedissä tai sohvalla, tai nuolee naamaa, siinä se riski on.”

Koiranomistajien lisäksi maanviljelijöillä, metsästäjillä ja eläinlääkäreillä on muita korkeampi riski saada myyräekinokokki.

Loistaudin pelko vaihtelee kulttuurista toiseen. Henttonen kertoo kuullensa virolaiselta kollegalta, ettei tauti juuri kiinnosta maan viestimiä, vaikka myyräekinokokkia maassa esiintyykin.

Myyräekinokokin toukkarakkulat ovat vallanneet idänkenttämyyrän maksan. Toukkarakkulat kehittyvät aikuisiksi heisimadoiksi isäntäeläimen eli supikoiran, koiran tai ketun suolessa Kuva: Heikki Henttonen

Henttonen pitää todennäköisenä, että myyräekinokokki leviää aikanaan Suomeen. Toistaiseksi sitä ei ole luonnossa havaittu. Ruokavirasto tutkii myyräekinokokin varalta vuosittain 300–500 ketun ja supikoiran ulostenäytteet. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen myyrätutkijat tarkistavat pyytämistään myyristä loisen esiintymisen.

Ekinokokkiriskin vuoksi kaikki maahan tuotavat koirat saavat loislääkityksen.

Ulkomailla kulkeneen koiran lisäksi tauti saattaa levitä lähialueilta ketun, supikoiran, tai vaikkapa tulokaslaji sakaalin mukana. Ruotsia runsaammin loista esiintyy lähellämme Venäjällä ja Baltian maissa.

Ilmaston lämpeneminen voi jouduttaa loisen leviämistä uusille alueille. Kettujen ja supikoirien kaltaisten petojen elinolosuhteet paranevat, koska lämpenevä luonto tarjoaa aiempaa runsaammin ravintoa. Suurempien koiraeläinkantojen myötä loinen voi pesiytyä uusille alueille entistä helpommin.

Vaikka myyräekinokokin tarttuminen metsämarjoista on olematon riski tautialueillakin, Suomelle on eduksi pysytellä tautivapaana alueena.

Esimerkiksi metsämarjojen vienti saattaisi vaikeutua loishavainnon myötä.

Myyräekinokokilla on sukulaislaji hirviekinokokki, joka elää Suomessakin. Sen väli-isäntänä toimivat myyrän sijaan hirvi ja poro, ja loisen munat leviävät susien ja koirien ulosteessa. Viimeisin havainto ihmistartunnasta on vuodelta 2015 Pohjois-Karjalasta.

Ihmiseen joutuessaan hirviekinokokki aiheuttaa rakkuloita keuhkoihin. Tauti ei ole kuitenkaan yhtä vaarallinen kuin myyräekinokokin aiheuttama, vaan se voidaan hoitaa leikkauksella.

Ruokaviraston mukaan metsämarjojen käyttöä ei tarvitse rajoittaa hirviekinokokin takia, vaikka loinen onkin alkanut levitä länteen sen perinteisiltä alueilta itärajan läheisyydestä.

Jos haluaa välttyä luonnossa tarttuvilta taudeilta, huomio kannattaa Henttosen mukaan suunnata marjojen sijaan borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta levittäviin punkkeihin. Myös myyräkuume on yleinen vaiva – jopa miljoona suomalaista on jossain vaiheessa saanut tartunnan, suurin osa tietämättään.

”Viimeisimmän vasta-aineanalyysin mukaan yli 10 prosentilla suomalaisista on myyräkuumeen vasta-aineita. Vuosittain diagnosoidaan 1 000–3 000 tapausta.”

Lue lisää:

Pogostantauti, trikinelloosi ja jänisrutto – Suomen luonnosta voi saada useita vakavia tauteja

Pelto- ja metsämyyriä niukasti koko maassa ‒ lännessä ja idässä kuitenkin taimituho- ja myyräkuumeriski

Myyräkuume ja välilevynpullistuma pistivät Jukka Niittyojan perheen elämänarvot uusiksi: "Hautausmaat ovat täynnä ihmisiä, jotka ovat luulleet olevansa korvaamattomia"

HS: Myyräekinokokki leviää Suomeen todennäköisimmin idästä, vaikka loista on jo Ruotsissa