Savon Sellu kuorii koivua myös yöllä
Pentti Vänskä Savon Sellu käyttää tänä vuonna 630 000 kuutiometriä koivukuitua. Hankintayhtiö Harvestia toimittaa Juha ja Anni Niemisen metsästä hieskoivua Kuopion Sorsasalossa sijaitsevalletehtaalle, jossa siitä valmistetaan aallotuskartonkia. Kuva: Viestilehtien arkistoIISALMI (MT)
Savon Sellun hakevarasto on ehtinyt vajua alle viiden päivän suuruiseksi noin 10 000 kuutiometriin. Nyt kun koivukuitupuuta on vihdoin alkanut virrata tehtaan porteista sisään, yritetään hakevarastoa kartuttaa kaikin keinoin, kertoo Savon Sellun toimitusjohtaja Juha Koukka.
Elykeskukselta on saatu lupa puunkuorimon käyttämiseen öisin, myös puun vastaanotto on auki yöllä.
”Kädestä suuhun eläminen haittaa tuotantoprosessia”, toteaa Koukka.
Sen lisäksi, että töitä tehdään tammi–maaliskuussa öisin, tehdas oli käynnissä myös joulunpyhät.
”Aikaisemmat työehtosopimukset eivät mahdollistaneet joulun käyntiä, mutta onneksi tilanne on muuttunut joustavampaan suuntaan.”
Koukan mukaan Savon Sellun toimintavuosi ei ole ollut onnistunut. Aallotuskartongin tuotantomäärä tulee jäämään alle 240 000 tonnin, mikä on pieni pettymys, Koukka sanoo.
Tehtaaseen investoitiin 8 miljoonaa euroa tänä vuonna ja saman verran on tarkoitus investoida ensi vuonna.
Tuotannosta 75 prosenttia menee hedelmä- ja vihanneslaatikoiden valmistajille, 25 prosenttia raskaiden kuljetusten pakkauksiin.
”Välimeren seudulla on kiivas hedelmäsesonki meneillään. Nyt teemme kovasti töitä, että saamme kaikki tilaukset toimitettua.”
Koukka kertoo, että aallotuskartongista valmistetut kuljetuslaatikot kilpailevat muovilaatikoiden kanssa.
”Tavaroita on kuljetettava, vaikka sähköinen tiedonsiirto lisääntyy muuten koko ajan. Markkinoilla on yhä potentiaalia, sillä osa hedelmän- ja vihannesten tuottajista käyttää vielä puulaatikoita.”
Maailmanmarkkinoilla kuopiolainen tehdas menettää heti 100 euroa myydyltä tonnilta paikallisiin aallotuskartonkien tekijöihin verrattuna kuljetuskustannusten takia. ”Tulosta on kuitenkin kyettävä tekemään. Tuotteemme on parempi kuin muilla, teemme erikoistuotetta, emme bulkkia.”
Euroopassa pitäisi panna enemmän tarmoa kilpailukyvyn ja -innon ylläpitoon, toivoo Koukka. Menestyvä vientiteollisuus on Suomelle todella tärkeä asia.
Savon Sellun tuotannosta noin 96 prosenttia menee vientiin. Tehtaan aluetaloudellinen vaikutus Pohjois-Savon maakunnassa on noin 60 miljoonaa euroa, Koukka kertoo.
Savon Sellu on aikoinaan perustettu, jotta savolaiselle koivukuidulle löytyisi käyttöä omassa maakunnassa. ”Vanhassa mainoksessa tehtaan markkinoitiin olevan ratkaisu työttömyys- ja koivuongelmaan”, Koukka muistelee.
Tänä vuonna tehdas käyttää 630 000 kuutiometriä koivukuitua. Puuta hankitaan 200 kilometrin säteeltä tehtaasta.
Joskus venäläisen tuontikoivun osuus on ollut jopa kolmanneksen tehtaan puun käytöstä, Koukka kertoo. Tällä hetkellä tuontikoivun osuus on alle prosentin.
”Prosentti on sopiva määrä tuontipuulle, pääpaino puunhankinnassa on kotimaassa. Kokonaan tuontia ei kannata lopettaa, kyse on myös riskienhallinnasta. Koskaan ei voi tietää millaisia tilanteita tulee eteen. Esimerkiksi tänä vuonna puuhuolto on ollut vaikeuksissa märkyyden takia.”
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
