Uusi maatalouden cap-kausi parantaa mahdollisuuksia riistapeltojen hoitoon

Hunajakukka houkuttelee pellolle myös pölyttäjiä.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Kevään kylvöissä voidaan nyt ottaa aiempaa paremmin huomioon myös riistaeläimet.

Monimuotoisuustavoitteen mukaan luonnonhoitonurmia, viherlannoitusnurmia ja monimuotoisuuskasveja saa olla jopa 25 prosenttia tilan tukikelpoisesta alasta.

Riistapellot ovat osa tätä ekojärjestelmää. Ne sopivat hyvin viljelykiertoon lohkoille, joilla satokasveista ei saa hyviä satoja tai joiden viljely on muutoin hankalaa. Monimuotoisuuspeltoa kannattaa harkita myös pelloilla, joita riistaeläimet suosivat luontaisesti.

Yksi harkinnan arvoinen riistapellon versio on monivuotinen monimuotoisuus-maanparannus-maisema-pelto. Se on hyödyllinen tiivistyneille pelloille ja sitoo hiiltä ja typpeä tehokkaasti. Syväjuurisia, typpeä sitovia ja kukkivia kasveja sisältävä seos kelpaa monelle riistaeläimelle, mutta pelto houkuttelee myös tuiki tarpeellisia pölyttäjiä.

Seos voi sisältää riista- tai maisemapellon tukiehdot täyttävän seoksen, jonka osana on luonnonhoitopellon tai viherlannoitusnurmen seos. Esimerkiksi auringonkukkaa, hunajakukkaa, kuminaa, keltamesikkää, valko- tai veriapilaa tai sikuria nurmiseoksella täydennettynä.

Ensimmäisenä kasvukautena pelto on riista- tai maisemapelto. Toisena kasvukautena pellon voi ilmoittaa esimerkiksi luonnonhoitonurmeksi tai viherlannoitusnurmeksi, joiden perustamiseen suojakasvustoon pitää olla tukiehtojen mukainen siemenseos. Viherlannoituskasvien käyttö pelloilla tulee viljelijöille entistä keskeisemmiksi jatkossa, koska lannoitteiden hinnat kohoavat ja niiden saatavuuskin on epävarmempaa.

Perinteiset riistapellot ovat yksivuotisia hirvieläinten herkuttelupeltoja. Hirvieläimille tarkoitetut pellot tulee sijoittaa kauas satoa tuottavista kasvustoista ja vilkasliikenteisistä teistä. Oikein sijoitettu riistapelto ohjaa eläimiä kauemmas liikenteestä. Toimiva riistapelto korvaa myös muita ruokintoja ja antaa mahdollisuuksia valikoivaan metsästykseen.