Nyt se on virallista: Suomen saimaannorppa on tunnustettu itsenäiseksi lajikseen
Saimaannorppa on Suomen ainoa ja samalla yksi harvoista eurooppalaisista kotoperäisistä nisäkkäistä.
Saimaannorpan asema omana lajinaan korostaa tutkijoiden mukaan entisestään sen ainutlaatuisuutta ja suojelun tärkeyttä. Kuva: Mikko NikkinenNorpan eli kiehkuraishylkeen alalajina aiemmin pidetty saimaannorppa on vihdoin noteerattu omana lajinaan.
Itä-Suomen yliopisto kertoo tuoreessa tiedotteessaan, että merinisäkkäiden nimistöä valvova kansainvälinen tieteellinen seura hyväksyi Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen, Luonnonvarakeskus Luken ja ulkomaalaisten tutkijoiden esittämät perusteet saimaannorpan nostamiseksi omaksi lajikseen.
Samalla saimaannorppa päivitetty maailman merinisäkkäiden luetteloon itsenäisenä lajina. Aiemmin tieteellisellä nimellä Pusa hispida saimensis tunnettu saimaannorppa onkin jatkossa Pusa saimensis.
”Päätös on erittäin tärkeä askel lajiaseman virallisessa vakiinnuttamisessa. Saimaannorppa on Suomen ainoa ja samalla yksi harvoista eurooppalaisista kotoperäisistä nisäkkäistä”, tiedotteessa iloitaan.
Saimaannorpan lajiaseman vakiintuminen erilaisissa netti- ja kirjallisuuslähteissä tulee Itä-Suomen yliopiston mukaan kuitenkin viemään oman aikansa.
Saimaan vesistön koko ja rikkonainen maantietiede aiheuttavat osaltaan sen, että norppia on edelleen liian harvassa.
Lajiaseman tunnustaminen perustuu tiedotteen mukaan uusimpiin tietoihin saimaannorpan geneettisistä ja morfologisista eroista verrattuna kaikkiin muihin norppiin.
”Saimaannorpan asema omana lajinaan korostaakin entisestään sen ainutlaatuisuutta ja suojelun tärkeyttä”, tiedotteessa toivotaan.
Saimaannorppien lukumäärä on suojelutoimien ansiosta hitaasti kasvanut, mutta lajin koko kanta on edelleen vain noin 500 yksilöä. Tämä tekee Itä-Suomen yliopiston mukaan lajista äärimmäisen haavoittuvaisen.
Riskinä saimaannorpalle ovat esimerkiksi lisääntymisolosuhteiden muutokset ja ihmistoiminnan aiheuttama kuolleisuus.
Saimaan vesistön koko ja rikkonainen maantietiede aiheuttavat osaltaan sen, että norppia on edelleen liian harvassa. Tämä vaikeuttaakin eri järvialtaiden välillä tapahtuvaa yksilöiden vaihtoa.
Kun alueellista yksilöiden vaihtoa ei ole tarpeeksi, voi se erityisesti pienemmissä osapopulaatioissa johtaa geneettisen monimuotoisuuden kaventumiseen ja sukusiitoksesta johtuviin ongelmiin.
Lajin tunnettuus ja sen vaikutus suojelutyöhön onkin lajin säilymisen kannalta keskeistä.
”Saimaannorpan tunnustaminen omaksi lajikseen vahvistaa entisestään tieteellistä ja eettistä perustaa pitkäjänteiselle, riittävästi resursoidulle ja laajapohjaiselle suojelutyölle”, tieotteessa todetaan.
Tutkijat toivovatkin, että suomalaiset tuntisivat ylpeyttä tästä ainutlaatuisesta, äärimmäisen mielenkiintoisesta ja samalla viehättävästä hyljelajistaan. Saimaannorppa on aito kansallissymboli, jonka tulevaisuus on toivottavasti aiempaa paremmin turvattu, tutkijat summaavat tiedotteessa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat






