Kansalaisten tekemiä suurpetohavaintoja jo yli 67 000 tänä vuonna – kasvua vuodessa 70 prosenttia

Myös pihahavaintojen määrä on kasvanut.  Kuva: Mela Jarno

Tänä vuonna suurpetohavaintoja on tallennettu Tassu-järjestelmään jo yli 67 000. Kasvua edelliseen vuoteen on lähes 70 prosenttia. Etenkin karhuista ja susista on tehty havaintoja kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

Kansalaiset ilmoittavat suurpetohavaintonsa petoyhdyshenkilöille, jotka tarkastavat ja tallentavat varmennetut havainnot Tassu-järjestelmään.

Talven tullessa ja lumipeitteen vahvistuessa havaintojen määrä perinteisesti kasvaa. Talvella eläinten jälkiä on helpompi havaita maastossa. Kansalaisia kannustetaan jatkossakin ilmoittamaan kaikki havaitut suurpedot petoyhdyshenkilöille.

”Havaintomäärän kasvu kertoo aktiivisista kansalaisista ja tehtäväänsä sitoutuneista petoyhdyshenkilöistä. Jokainen havainto on tärkeä pala yhteistä tietopohjaa”, Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Olli Kursula sanoo tiedotteessa.

Riistakeskuksen mukaan kasvanut havaintomäärä ei suoraan kerro suurpetokantojen kasvusta, vaan havaintojen ilmoittamisen ja tallentamisen aktiivisuudesta. Kattava aineisto auttaa tutkijoita muodostamaan tulevaisuudessa entistä tarkempia kanta-arvioita.

”Tassu-havainnot ovat tärkeä aineistolähde kaikkien suurpetojen kannanarvioinnissa”, toteaa tutkija Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Tutkimuksen lisäksi viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät Tassu-havaintoja päätöksenteon tukena esimerkiksi myöntäessään poikkeuslupia.

”Erityisen tärkeitä ovat tällä hetkellä tuoreet susihavainnot, joita hyödynnetään muun muassa suden kiintiöpyynnin valmistelussa sekä marraskuussa alkaneen DNA-näytekeräyksen kohdentamisessa”, Kursula sanoo.

Tassu-havainnot julkaistaan karkeistettuina Luonnonvaratieto.fi-sivustolla.