Puut ovat solakampia kuin ennen – Tilavuuden muutos on koivulla suurin ja männyllä pienin
Luken tutkijat laativat uusia tilavuusmalleja, koska mallien pohjana olevien puiden muoto on erilainen kuin 50 vuotta sitten.
Kuva: Markku VuorikariPuiden runkomuoto Suomen metsissä on muuttunut 50 vuodessa.
Puunrunkojen tilavuutta on laskettu 1980-luvulta saakka professori emeritus Jouko Laasasenahon laatimilla ja hänen mukaansa nimetyillä yhtälöillä.
Yhtälöt on laadittu männylle, koivulle ja kuuselle erikseen. Niitä on lisäksi erilaisia versioita kullekin puulajille. Yksinkertaisimmassa yhtälössä tilavuus lasketaan pelkästä rinnankorkeusläpimitasta, toisessa yhtälössä rinnankorkeusläpimitan ja pituuden perusteella. Kolmen selittäjän mallissa mukana on vielä kuuden metrin korkeudelta mitattu läpimitta.
Valtakunnan metsien inventoinnissa on havaittu, että kahden ja kolmen selittäjän yhtälöt antavat keskimäärin eri tuloksen ja ero on kasvanut vuodesta toiseen, kertoo tutkimusprofessori Annika Kangas Luonnonvarakeskus Lukesta.
Ero vaihtelee alueittain. Varsinais-Suomessa se vaikuttaisi olevan suurin.
Tutkijat päättelevät, että puut ovat nyt solakampia kuin 50 vuotta sitten.
Erot puulajien välillä johtuvat todennäköisesti niiden erilaisista metsänhoitomenetelmistä.
Kangas laatii kollegoineen uusia tilavuusmalleja, jotka perustuvat otokseen nykyisestä puustosta.
Uusien mallien julkaisu johtaa muutoksiin esimerkiksi metsään.fi-palvelun tilavuuksissa ja erilaisissa, tulevaisuutta hahmottavissa skenaariolaskelmissa. Sen sijaan Valtakunnan metsien inventoinnissa runkomuodon muutos on huomioitu, sillä laskennassa käytetään kolmen selittäjän mallia jossa muuttujana on myös yläläpimitta.
"Uusien mallien käyttöönotto ei vaikuta millään tavalla puukauppaan, eli hakkuukoneet osaavat jatkossakin mitata tilavuudet ihan oikein", Kangas korostaa.
Kangas laski MT:lle karkeasti, minkä suuruisia vaikutuksia uusilla malleilla voisi olla. Uudemmasta aineistosta laskettu kahden selittäjän tilavuusmalli näyttäisi antavan kaikilla puulajeilla prosentin-parin verran pienempiä tilavuuksia kuin Laasasenahon yhtälö.
Muutos on koivulla suurin ja männyllä pienin.
Yhden prosentin muutos koko Suomen puuston tilavuudessa vastaisi noin 25 miljoonaa kuutiometriä.
"Koska ero on systemaattinen, pienikin ero tekee valtakunnallisesti ison eron kuutioissa", Kangas toteaa.
Juttua muutettu 22.12. klo 8.11. Toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin, runkomuodon muutos ei vaikuta Valtakunnan metsien inventoinnin tilavuusarvioon. VMI-tulosten laskennassa huomioidaan yläläpimitta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
