Susikanta paisui sietokyvyn rajoille Itä-Suomessa
Itä-Suomessa on tänä syksynä huomattu susikannan kasvaneen uusiin mittoihin. Syksyn metsästyskauden aikana lukuisia koiria on päätynyt susien saaliiksi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Ylä-Savossa.
”Tilanne on pahempi kuin koskaan aiemmin. Sotkamo–Kuhmo–Ristijärvi-alueella ei ole koskaan ollut näin paljon susia. Tällä pienellä alueella on minimissään 80 sutta”, kertoo Suomen Metsästäjäliiton Kainuun piirin toiminnanjohtaja Juhani Voutilainen.
Hän arvioi, että Kainuun susitihentymän alueella oleilee 15–17 susilaumaa. Luku perustuu paikallisten metsästäjien havaintoihin.
Susikanta on lisääntynyt, kun pariskunnista on muodostunut uusia laumoja, vahvistaa tutkija Samuli Heikkinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta (Rktl).
Viime vuoden helmikuussa Rktl arvioi Suomen susikannan kooksi 140–155 sutta. Edellisvuonna arvio oli 120–135 sutta.
Tälle vuodelle Heikkinen ei halua antaa arviota vielä, koska lumettomassa maassa eläinten määrää on vaikeaa selvittää. Virallinen kanta-arvio tulee tammi–helmikuun vaihteessa.
Parhaillaan päivitetään valtakunnallista susikannan hoitosuunnitelmaa. Sitä varten Rktl on tehnyt väliarvion susien määrästä. Luku julkaistaan Heikkisen mukaan lähiaikoina.
Voutilainen odottaa, että päivitetty hoitosuunnitelma toisi nykyistä enemmän kaatolupia.
”Tällä alueella 1–2 poikkeusluvalla ei ole mitään merkitystä. Yksin Sotkamo–Kuhmo-alueelle tarvittaisiin 20 lupaa. Jos koko maahan tulee 20 lupaa, tilanne on huono.”
Susien metsästykseen myönnetään nykyään korkeintaan 10 poikkeuslupaa vuodessa. Toistaiseksi vain yksi lupa on käytetty; susi kaadettiin Sotkamossa.
Voutilaisen mielestä metsästyksellä saataisiin sudet karttamaan ihmisiä.
”Nykyisellään susien käytös ei ole normaalia.”
Esimerkiksi Ylä-Savossa Sonkajärven taajamassa hiippailee säännöllisesti susi. Metsästystilanteissa susista on tullut vakituinen riesa.
Voutilainen on itse ollut tänä syksynä sellaisessa hirvijahdissa, jossa porukkaan pyrki ajolinjan takaa koirapaistia kyttäävä susi.
”Jos paikalle ei olisi tullut autoa, koiralle olisi koittanut lähtö.”
Voutilainen korostaa, että susi kuuluu Suomen luontoon. Hän ei halua tappaa susia sukupuuttoon mutta kannattaa tolkullista kannansäätelyä.
”Susi tekee 5–8 pentua vuodessa. Venäjältä niitä tulee lisää. Kun pedoilla on ruokaa, kanta kasvaa.”
Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen tuntee hyvin kasvaneen susikannan tuomat ongelmat.
Tänä vuonna susien kaatoon on haettu kolmea poikkeuslupaa. Sotkamossa ja Kitee–Tohmajärvi-alueella lupa myönnettiin, mutta jälkimmäisessä sutta ei saatu satimeen. Toholammilla lupaa ei myönnetty, koska poliisi antoi kyseiselle yksilölle karkotusmääräyksen.
”Tappaminen ei ole ensimmäinen vaihtoehto, myös muita ratkaisuja pitää etsiä.”
Metsästäjien toimeenpanema suden karkotus ei Toholammilla tuottanut toivottua tulosta, sillä uusi metsästyslupahakemus on tulossa käsittelyyn. Käsittelyssä tai alkamassa on kaksi muuta lupahakemusta Pohjois-Karjalaan.
Poliisin valtuuttama suden karkotus tehdään Härkösen mukaan usein niin, että sutta ajetaan takaa metsästyskoirien avulla.
”Tästä on kahta käsitystä. Joidenkin mielestä se on hyvä tapa, toisten mielestä se on aivan turhaa hommaa.”
HANNA LENSU
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
