Kirjanpainajat uhkaavat myrskyjen runtelemia kuusikoita – vahingoittuneet puut tulee poistaa metsästä mahdollisimman pian

Aikuinen kirjanpainaja on väriltään tumma ja noin puolen senttimetrin mittainen. Kuva: Kari Salonen

Kirjanpainajamäärät ovat tällä hetkellä korkeimmillaan keskisessä Suomessa, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurannasta.

Maan keskiosien seurantapyydyksiin oli juhannukseen mennessä kertynyt lähes 11 000 kirjanpainajaa. Määrät ovat korkeita monin paikoin muuallakin Etelä- ja Keski-Suomessa.

Riskiraja ei kuitenkaan ylittynyt vielä juhannukseen mennessä millään seurantapisteellä. Raja ylittyy, jos pyydysryhmään jää yli 15 000 kirjanpainajaa.

"Jos riskiraja ylittyy, kirjanpainajia on riittävästi nujertamaan elävien kuusien pihkapuolustus, ja tämä johtaa kuusien kuolemaan", kertoo Luken tutkija Tiina Ylioja tiedotteessa.

Hän arvioi riskirajan ylittyvän todennäköisesti kesän aikana niillä seurantapisteillä, joissa nyt havaittiin 9 000 kirjanpainajaa.

Kuva: Heta-Linnea Kovanen

Paula- ja Aatu-myrskyt aiheuttivat juhannusviikolla laajoja metsätuhoja.

Näillä alueilla on kesän aikana tavanomaista suurempi riski myös kirjanpainajien runsastumiselle.

Luken seurannan perusteella kirjanpainajakanta on kasvussa etenkin keskisessä Suomessa Aatu-myrskyn runtelemissa metsissä.

Myös Paula-myrskyn reitillä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Luke on havainnut melko suuria kirjanpainajamääriä.

Tuhojen torjunnan kannalta on tärkeää poistaa vahingoittuneet kuuset metsästä mahdollisimman pian.

Vanhoja kuolleita ei kuitenkaan kannata korjata tuhoja ehkäistäkseen. Siitä voi olla ennemminkin haittaa, sillä yleensä kirjanpainajat ovat siinä vaiheessa ehtineet poistua puista ja rungossa voi elää niiden luontaisia vihollisia.

Luonnonvarakeskus, metsäkeskus ja vapaaehtoiset metsänhoitoyhdistykset seuraavat kirjanpainajakantaa 46 paikkakunnalla Etelä- ja Keski-Suomessa. Kuva: Kari Salonen

Alkukesän lämmin ja kuiva sää on kirjanpainajille eduksi. Kannan kasvu vaatii kuitenkin myös sopivia lisääntymisalustoja.

Kirjanpainajat lisääntyvät ensisijaisesti kuorellisessa puutavarassa ja vahingoittuneissa puissa.

"Vaikka sää on kuuma, se ei tarkoita, että kuusikot olisivat laajalti vaarassa. Voimakas kuivuus kuitenkin altistaa kuusia kirjanpainajalle", Ylioja kertoo.

Metsäeläintieteen emeritusprofessori Kari Heliövaara arvioi, että Koillismaalla myrskyn kaatamat puut eivät aiheuta suurta riskiä ympäröivien metsien hyönteistuhoille.

"Kun puusto on valtaosin mäntyä, kysymykseen tulee pahimmista tuholaisista vain pystynävertäjä. Sen parveilu on ohi kesäkuun alkuun mennessä."

Hyönteisten parveiluajankohdan vuoksi hyönteistuholain velvoite havupuun kuljettamiseksi pois metsistä ja teiden varsilta koskee vain puuta, joka on kaadettu syyskuun ja toukokuun lopun välisenä aikana.

Kaatuneisiin puihin voi iskeytyä Heliövaaran mukaan nyt sarvijääriä ja muita kuoren alla lisääntyviä hyönteisiä, mutta niistä ei ole juuri vaaraa eläville puille.

Myrskyn heikentämät männyt, jotka ovat esimerkiksi kaatuneet juurineen mutta sinnittelevät elossa, voivat olla alttiita pystynävertäjän lisääntymispuiksi ensi vuonna.

Pystynävertäjät parveilevat keväällä, kun lämpötila nousee päivisin 12 asteen yläpuolelle. Kuoriaiset kaivautuvat männyn kuoren alle munimaan. Toukat syövät tuoretta nilaa.

Pystynävertäjä tappaa eläviä pystypuita hyvin harvoin. Aikuiset kuoriaiset syövät männyn latvan kasvaimia, mikä alentaa puiden kasvua.

Kirjanpainajien ja niiden toukkien kaivamat käytävät häiritsevät puun ravinteiden ja veden kuljettamista. Kuva: Heli Virtanen

Metsätuholaki rajoittaa tuoreen havupuutavaran varastointia metsässä kesällä. Sen avulla pyritään hillitsemään tuhohyönteisten lisääntymistä. Laki koskee myös tuhopuita eli esimerkiksi lumen tai myrskyn vaurioittamia runkoja.

Kuusella lakirajoja tulee noudattaa, jos puuta on yli 10 kuutiometriä hehtaarilla ja männyllä, jos runkoja on yli 20 kuutiometriä hehtaarilla.

Kuusella puutavaran pois kuljettamisen takaraja on etelässä 15. heinäkuuta, keskisessä Suomessa 24. heinäkuuta ja pohjoisessa 15. elokuuta

Etelässä ja keskisessä Suomessa mänty on jo pitänyt kuljettaa pois metsästä. Pohjoisessa takaraja on 15. heinäkuuta

Lisäksi kuluvan vuoden kesä–elokuussa kaadettu kuusipuutavara on kuljetettava etelässä pois 30 päivän kuluessa hakkuusta.

Lue myös:

Video: Kirjanpainajien parveiluaika on pahimmillaan – tällaisissa kohteissa kannattaa olla erityisen tarkkana

Luke: Kirjanpainajat ehtivät levitä paikoin metsään, ennen kuin laki määrää viemään puutavaran pois – Metsätuholain eteläisintä vyöhykettä tulisi laajentaa

• Taloudellisesti merkittävin kuusen tuholainen.
• Lisääntyy tuoreessa kuusipuutavarassa, heikentyneissä pystypuissa ja tuulenkaadoissa.
• Jos kanta kasvaa riittävän suureksi, voi iskeytyä myös terveisiin puihin.
• Vaarassa ovat etenkin valoisten paikkojen, kuten hakkuuaukkojen, reunojen puut.
• Noin puolen sentin pituinen kaarnakuoriainen.
• Väriltään mustankiiltävä.
• Lisääntyy varttuneiden kuusten kaarnan alla.
• Toukat syövät puun nilaa. Se hankaloittaa puun ravinteiden ja veden kuljettamista.
• Yleinen koko Suomessa mutta pohjoisessa vähälukuisempi.
• Lämpiminä kesinä voi synnyttää toisen sukupolven.
• Iskeymän tunnistaa hienosta ruskeasta purusta rungon tyvellä tai pienten reikien ympärillä.
• Lähde: Luonnonvarakeskus