Hakkuuaukko jää heitteille aiempaa useammin
Höllentynyt metsälaki antaa vähintään kymmenen vuotta aikaa uuden metsän perustamiseen. Ennen istutus tai kylvö piti tehdä heti hakkuun jälkeen.
Tällä paikalla tehtiin avohakkuu noin viisi vuotta sitten. Mitään viljelytöitä ei ole sen jälkeen tehty. Kuva: PAsi LeinoIstuttamalla ja kylvämällä perustettujen metsien pinta-ala on pienentynyt 2010-luvulla.
”Vuonna 2015 metsänviljelyä tehtiin 103 000 hehtaaria, kun 2010-luvun alussa oltiin vielä 120 000 hehtaarin tasolla”, kirjoitti metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta Helsingin Sanomissa viime viikolla. Luvut ovat peräisin Luonnonvarakeskuksen tilastoista.
Suomessa on tehty vuosittain noin 130 000 hehtaarilla avohakkuita, joiden jälkeen viljely on tarpeen. Luontainen uudistaminen esimerkiksi siemenpuiden avulla ei ole mukana näissä luvuissa. Se tilastoidaan erikseen.
Remeksen mukaan osa viljelyn vähenemisestä selittyy tilastoinnin puutteilla, mutta tilastoharha ei mitenkään kata koko ilmiötä. Maastosta löytyy yhä useammin uudistamatta jätettyjä aukkoja.
”Viljelyn kustannus on noussut”, hän arvioi ensimmäiseksi syyksi.
”On metsänomistajia, jotka eivät ole valmiita panostamaan niin paljon rahaa metsänhoitoon.”
Myöskään metsäviranomainen eli metsäkeskus ei enää hengitä maanomistajan niskaan entiseen tapaan, koska metsälain vaatimuksia väljennettiin huomattavasti vuodesta 2014 alkaen. Aukon uudistamisvelvollisuus säilyi, mutta uuden metsän perustamiseen on aikaa 10–25 vuotta alueesta riippuen. Eikä hyvin paljon edellytetä silloinkaan.
”Etelä-Suomessa täytyy olla aika huono tuuri, jos metsälain mukainen taimikko ei ole syntynyt 10 vuodessa”, Remes kuvailee nykylain vaatimuksia silloin, kun mennään matalimman aidan kohdalta.
Jos kylvöä tai taimien istutusta ei heti tehdä, syntyy kyllä jonkinlainen puusto.
”Se ei ole metsänhoidollisesti hyvä, mutta jonkinlainen kuitenkin. Se on useimmiten reikäinen lehti-havu-sekametsä, jonka tuotto jää alle puoleen verrattuna kunnolla uudistettuun metsään.”
Kymmenen vuoden kuluttua hakkuusta kunnollista viljelytaimikkoa on turha enää yrittää perustaa. Menikö maanomistajan valinnan vapauteen perustuva uusi metsälaki liian löysäksi?
”Aikajänne uudistamiseen on minun mielestäni aika väljä. Se olisi voinut olla lyhyempikin.”
Metsänomistajia edustavan MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ei kaipaa takaisin siihen aikaan, jolloin valtio valvoi, että metsä tuli heti perustettua.
”Nyt pitää olla kanttia katsoa ja odottaa.”
Hän toteaa, että nopea uudistaminen on toki avainasia kannattavassa metsätaloudessa. Harkinta ja päätökset ovat kuitenkin metsänomistajien omissa käsissä. Hän kertoo korostaneensa monessa yhteydessä, että metsätilamarkkinoilla on hyvä kysyntä; jos metsänhoito ei kiinnosta, nyt on hyvä aika myydä metsä vaikkapa metsänhoidosta innostuneelle naapurille.
Tiirola muistuttaa, että metsänomistajien vähentynyt into viljelyyn saattaa heijastaa myös heidän käsityksiään metsätalouden kannattavuudesta.
”Tässä on riski siihen, että on tulossa kahden kerroksen väkeä. Ne, jotka panostavat metsänhoitoon, ja ne, jotka vain korjaavat sadon.”
Tiirola aprikoi, voivatko hyytyneet uudistamisluvut johtua osin siitä, että jatkuvan kasvatuksen suosio on nousemassa. Samaa on mietitty myös metsäkeskuksessa, mutta käytännön havainnot eivät tue tätä vaihtoehtoa.
”Monet hakkuut, jotka on metsäkeskukselle ilmoitettu eri-ikäisrakenteisina, on käytännössä toteutettu tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksen piiriin menevinä ylispuuhakkuina”, Remes kertoo.
Kun uudistamisvelvollisuus on uudessakin laissa avohakkuun jälkeen olemassa, vaikkakin pitkän ajan kuluttua, metsäkeskuksen tehtävänä on käydä 10–25 vuoden kuluttua entisillä hakkuuaukoilla valvomassa, että metsä on syntynyt.
”Kun aikarajat alkavat paukkua, onhan niitä käytävä maastossa katsomassa. Ellei ilmakuvaus kehity niin paljon, että aletaan saada taimikoista luotettavaa tietoa sen avulla”, Remes toteaa.
Hän toivoo, että taimikon perustamisilmoituksia edelleen toimitettaisiin metsäkeskukseen, vaikka uudistunut metsälaki ei niitä edellytä.
”Se vähentäisi valvonnan tarvetta.”
MT:n juttu uudistamisen kustannusnoususta: Avokätiset metsätalouden tuet kampeavat alan kustannuksia ylös
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
