Taipuu vaan ei taitu – metsäteollisuus on vuosikymmenten saatossa sopeutunut markkinoiden nousuihin ja laskuihin

Hakkuu käynnissä. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Kivimäki

MT Metsä|Metsäteollisuus

22.1.202414:00

Kolumni

Karoliina Niemi

Olipahan vuosi. Näin on helppo todeta, kun katsoo peruutuspeiliin. Viime vuonna mentiin metsäteollisuudessa muiden vientialojen tapaan vastatuuleen. Metsäteollisuutemme tuotteista valtaosa menee vientiin, joten muutokset maailmanlaajuisessa kysynnässä heijastuvat suoraan yritysten menestykseen.

Maailmanmarkkinoilla on aina ollut nousuja ja laskuja. Metsäteollisuus on tähän vuosikymmenten saatossa sopeutunut. Maailmantalouden myräkässä on taivuttu muttei taituttu. Nykytilanteesta noustaan varmasti, kun maailmantalous lähtee jälleen kasvuun. Konsulttiyhtiö Afry arvioi, että puusta valmistettujen tuotteiden maailmanmarkkinat tulevat kasvamaan 175 miljardilla eurolla vuoteen 2035 mennessä. Minun uskoni ei tämän suhteen horju. Ei ole ollenkaan yhdentekevää, missä kyseisiä tuotteita ja arvonluontia tulevaisuudessa tehdään. Suomen on mahdollista ottaa itselleen kokoaan suurempi potti kasvavista markkinoista, jos pidämme alan toimintaedellytyksistä huolta.

Markkinasykleillä on myös vaikutuksensa metsänomistajiin. Vuonna 2023 metsäteollisuus osti yhteensä 33 miljoonaa kuutiota puuta. Se oli kahdeksan prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kantorahatuloja yksityiset metsänomistajat saivat kuitenkin jälleen yli kaksi miljardia euroa.

Venäjältä ei tuoda enää lainkaan puuta. Se on korvattu pääosin suomalaisilta yksityismetsänomistajilta ostetulla puulla, minkä seurauksena kilpailu kotimaisesta puusta on kiristynyt.

Metsäteollisuuden ja kansantalouden näkökulmasta on huolestuttavaa, että jalostuskelpoista ainespuuta päätyy aikaisempaa enemmän suoraan polttoon. Tilastotietojen mukaan määrä on jopa kahdesta kolmeen miljoonaa kuutiometriä eli yhden keskikokoisen sellutehtaan vuosikäytön verran. Hätkähdyttävän paljon. Kuten kaikki tiedämme, puuraaka-aineen riittävä ja häiriötön saatavuus on metsäteollisuuden toiminnan perusedellytys.

Aktiivinen ja oikeaan aikaan toteutettu metsänhoito on jälleen avainasemassa puuhuollon turvaamisessa. Viime vuoden loppukiristä huolimatta Suomessa on valtava määrä nuoren metsän hoitokohteita ja ensiharvennuksia rästissä. Näitä satoja tuhansia hehtaareja ei metsänomistajan kannata jättää oman onnensa nojaan ja samalla heittää tulevaisuuden tuloja kankkulan kaivoon.

Hoitamalla rästit kuntoon varmistetaan metsien elinvoima ja kasvu tulevina vuosina. Ohjaamalla energiapuunkorjuu näihin kohteisiin turvataan osaltaan suomalaisen metsäteollisuuden puun saatavuus maailman markkinoille valmistettaviin tuotteisiin. Samalla vienti- sekä verotuloja virtaa meidän kaikkien eduksi.

Investoinnit polttoon perustumattomiin lämmöntuotantomuotoihin ovat onneksi kasvussa. Tämän kehityksen soisi jatkuvan ja vauhdittuvan, jotta paine jalostukseen kelpaavan ainespuun ohjautumiselle polttoon vähentyisi.

Kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja.