WWF:n Liisa Rohweder oli helpottunut näkemästään Ärjänsaaressa. Kuva: Pekka Fali
Ärjänsaaren hakkuut eivät järkyttäneet
Noin 150 henkilöä vieraili viime viikolla Kajaanin Ärjänsaaressa. UPM:n toteuttamat hakkuut saivat pääasiassa kiittävää palautetta.
Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen ei olisi halunnut Ärjänsaareen metsäkoneita lainkaan. Vieressä UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander. Kuva: Pekka Fali
Metsää on käsitelty pienaukkohakkuin sekä ala- ja yläharvennuksin. Kuva: Pekka Fali
Ärjänsaaressa vieraili keskiviikkona noin 150 ihmistä. Kuva: Pekka FaliKAJAANI
Oulujärvessä sijaitseva ja tärkeänä virkistyskohteena tunnettu Ärjänsaari oli useita viikkoja metsä- ja luontoväen huulilla, kun luontojärjestöt vaativat saaren hakkuista luopumista ja niiden keskeyttämistä.
UPM on vuonna 2013 ja 2014 käynyt Kainuun elykeskuksen kanssa keskusteluja ja osallistanut paikallisia sidosryhmiä saaren käytön suunnittelussa.
”Hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan metsää käsiteltäisiin 120 hehtaarin alueella. Suunnitelluista hakkuista hieman yli puolet saatiin tehtyä”, UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander kertoi keskiviikkona, kun yleisöllä oli mahdollisuus tutustua saareen opastetuilla kierroksilla.
Hakkuut keskeytyivät viime viikon alussa. Branderin mukaan siihen oli kolme syytä.
Toissa viikolla Kajaanissa järjestettiin yleinen keskustelutilaisuus. Yhtiö päätti saamansa palautteen perusteella vähentää hakkuiden määrää. Hakkuukoneiden läheisyydessä oli myös mielenosoittajia, minkä vuoksi koneet täytyi seisauttaa. Lisäksi sää leudontui viime viikolla, minkä vuoksi jäätien käyttö puunajoon ja koneiden kuljetukseen saattaisi vaarantua.
Brander ei halunnut kertoa, paljonko puuta kertyi kuutiometreissä.
”Mottitavoitteita ei ollut”, hän sanoi.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan puuta olisi hakattu noin 300 rekkakuormallista. Se ei UPM:n mukaan ihan toteutunut.
Pehmeät metsänhoitomenetelmät käytössä
Ärjänsaaressa hyödynnettiin uuden metsälain sallimia avohakkuille vaihtoehtoisia metsänkäyttömenetelmiä, kuten pienaukko- ja poimintahakkuita. Saarella vieraillut WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder oli lopputulokseen tyytyväinen.
”Jos metsätaloutta toteutetaan näin, mennään hyvään suuntaan”, hän sanoi.
Rohwederin mukaan toteutuneet hakkuut eivät häiritse saaren virkistyskäyttöä, mutta tilanne olisi voinut olla toinen, jos kaikki suunnitellut hakkuut olisivat toteutuneet. Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piirin metsävastaava Laura Vuoksenmaa on samoilla linjoilla.
”Hakkuujälki olisi voinut olla huonompaakin.”
Miksi luontojärjestöt sitten ottivat tikunnokkaan hakkuut, joissa käytetään pehmeitä menetelmiä?
”Kyse on enempi tästä paikasta kuin menetelmistä”, Vuoksenmaa vastasi.
Greenpeacen metsävastaavan Matti Liimataisen mukaan saareen ei olisi pitänyt tuoda metsäkoneita lainkaan.
Mediahuomio hämmensi
Tilaisuus veti Ärjänsaareen 150 ihmistä. Joukossa oli runsaasti tavallisia kajaanilaisia, jotka halusivat omin silmin nähdä hakkuiden jäljen. Monet osallistujat olivat suuresta mediahuomiosta hämillään.
”Hakkuut oli nätisti tehty. Positiivinen yllätys”, Aira Marjamaa totesi ja luonnehti saarta hiekkarantoineen Kainuun Rivieraksi.
Kalastus- ja melontaretkiä järjestävä matkailuyrittäjä Kaisa Rikula sanoi, etteivät hakkuut juuri vaikuta virkistyskäyttöön.
”Tärkeämpää on, että UPM kunnostaa laiturin ja pitkospuut. Retkeilijät käyvät pääasiassa hiekkarannalla ja Natura-alueen retkireitillä”, Rikula totesi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
