Metsäyhtiöt kehittyneet vastuullisuusraportoinnissa, mutta näkökulma on usein kapea

Tutkijoiden mukaan vastuullisuusraporteista puuttui metsien taloudellisen käytön vaikutukset muihin ekosysteemeihin, kuten vesistöihin. Kuva Hukkajoelta viime syksyltä. Kuva: Timo Heikkala

Jyväskylän yliopiston kestävyystutkijat ovat selvittäneet suomalaisten metsäyhtiöiden luonnon monimuotoisuuden vastuullisuusraportointia kahdelta viime vuosikymmeneltä.

Tulosten mukaan raportointi on jatkuvasti lisääntynyt ja monipuolistunut. Raporteissa käsitellään eniten luonnon monimuotoisuutta koskevia faktoja, toimenpiteitä ja arvoja.

Metsäyhtiöitä koskeva tutkimus keskittyi Stora Enson, UPM:n ja Metsä Boardin vastuullisuusraportteihin vuosina 1998–2021.

Yritykset nimesivät raporteissaan luonnon monimuotoisuuden vähenemisen yhdeksi Euroopan tai koko maailman pahimmaksi ympäristöuhaksi.

Tutkijoiden mukaan raportoinnissa oli paljon positiivista ja se on vuosien aikana kehittynyt. Alkuvaiheessa puuttuivat kuitenkin kokonaan luonnon monimuotoisuutta koskevat määrälliset tavoitteet, joita alkoi tulla vuoden 2015 tienoilla.

”Eniten meitä yllätti se, että suomalaiset metsäyritykset ovat raportoineet luonnon monimuotoisuudesta ainakin jo vuodesta 1998 lähtien. Muut toimialat ovat vasta heräämässä, kuvaa apulaisprofessori Marileena Mäkelä.

Arvopuhe korostuu raportoinnissa.

”Arvopuheen haasteena on, ettei se aina muodostu käytännön toiminnaksi. Kun painotetaan arvoja, lukijan on vaikeaa muodostaa selkeää kuvaa luonnon monimuotoisuustyön tasosta, Mäkelä jatkaa.

Vastuullisuusraporteista puuttui täysin metsien taloudellisen käytön vaikutukset muihin ekosysteemeihin, kuten vesistöihin.

”Metsäyritykset vaikuttavat tunnistavansa olevansa vastuussa vain siitä alueesta, joka on suoraan metsäteollisuuden toiminnan piirissä, summaa yliopistonlehtori Panu Halme.

Tutkijat löysivät raporteista kehitettävää. Yritysten raportointityyli oli hyvin myönteinen. Se on yleinen ongelma vastuullisuusraportoinnissa.