Ruokavirasto kerää havaintoja saarnista vierastuholaisen kartoittamiseksi – Saarnenjalosoukko leviää Pietarista käsin

Kuva: Jukka Pasonen

Ruokaviraston kasvinterveysyksikkö kaipaa kansalaisten apua saarnien paikantamiseen. Havainnoista toivotaan ilmoitusta Laji.fi-verkkosivustolle tai iNaturalist-sovellukseen.

Saarnien paikantaminen on tärkeää saarnenjalosoukon kartoittamisen vuoksi. Saarnenjalosoukko on kuoriainen, joka on yksi merkittävimmistä saarnien uhkaajista. Tätä kasvintuhoojaa ei ole vielä löydetty Suomesta, mutta itärajan toisella puolen sitä on jo havaittu.

Saarnenjalosoukon toukat tappavat puita syömällä laajoja spagettimaisia käytäviä kuoren alle. Saarnenjalosoukko löydettiin vuonna 2020 Pietarista, jonne se on levinnyt todennäköisesti liikenteen, puutavaran tai puuntaimien välityksellä.

Ruokavirasto kartoittaa saarnenjalosoukkoa ansoilla sekä silmävaraisilla tarkastuksilla etelärannikolla ja Kaakkois-Suomessa. Saarnien paikantamiseen tarvitaan apua, koska saarni on Suomessa suhteellisen harvinainen puu, eikä Ruokavirastolla ole tarkkaa tietoa sen esiintymisestä. Erityisesti havaintoja toivotaan itäisestä Suomesta, mutta myös muualta.

Luonnonvaraisena saarnia on eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Muualla sitä on esimerkiksi vanhoissa kartanopuistoissa, pihoilla ja puistoissa.

Satavuotias täysikasvuinen saarni voi olla jopa 20–30 metriä korkea. Sen latvus on pyöreä ja harvahko. Saarnella on vastakkaiset ja ruodolliset 15–30 senttimetriä pitkät lehdet, jotka ovat parilehdykkäisiä.

Lue myös

Jaakko Saarinen löysi elämäntehtävänsä sattumalta – varjelee harvinaisia puita

Hehtaarin tervalepikkö, siperianlehtikuusta ja joulupihtoja – tämän takia yllättävät puulajit kiinnostavat metsänomistajaa