Matti Kärkkäinen lakkauttaisi metsävähennyksen
TAMPERE (MT)
Puuntuottaja, emeritusprofessori Matti Kärkkäinen vaatii metsävähennyksen lakkauttamista. Hänen mukaansa vähennys paisuttaa metsätilojen hintoja suuremmiksi kuin niiden pitäisi olla.
Metsävähennys on metsätilojen veroetu. Metsävähennyksenä voidaan vähentää verotettavasta metsätulosta enintään 60 prosenttia metsätilan hankintahinnasta.
Kun metsätila myydään, käytetty metsävähennys tuloutetaan, eli se korottaa myyjän luovutusvoiton veroa.
Kun vähennyksen tuloutus otetaan huomioon, metsävähennyksen pitäisi kasvattaa metsätilan arvoja korkeintaan 18 prosentilla. Kärkkäisen mukaan metsätilojen ostajat eivät tätä kuitenkaan ymmärrä, ja metsävähennys on nostanut tilojen markkinahintoja enemmän kuin pitäisi.
”Markkinoilla riittää, että on yksikin laskutaidoton.”
Pitkän ajan kuluessa metsätilakauppa tyrehtyy, Kärkkäinen sanoo.
Luovutusvoittoveron välttämiseksi metsätiloille haetaan uutta omistajaa vapaiden markkinoiden sijaan perintöjen ja sukulaiskauppojen kautta.
”Tilat joutuvat henkilöille, joita metsätalous ei kiinnosta pätkän vertaa. Metsävähennys on lopetettava, niin kipeää kuin se tekeekin. Jos kansantalous voittaa, se on siedettävä.”
Kärkkäisen mukaan metsävähennyksen syyllisyyden metsätilojen hinnannousuun osoittaa se, että hinnat lähtivät jyrkkään nousuun juuri vuonna 1993, kun metsävähennys otettiin käyttöön.
Kärkkäinen esitti sanomansa OP-Pohjolan metsäpäivässä Tampereella maanantaina. Päivän aiheena oli metsäsijoittaminen.
Paneelikeskusteluun osallistunut Metsänomistajaliitto Länsi-Suomen toiminnanjohtaja Marko Mäki-Hakola edistäisi metsätaloutta veroetujen poistamisen sijaan kannustein.
Metsätalous pitäisi hänen mielestään nähdä yrittäjyytenä. Menojen pitäisi olla vähennyskelpoisia samalla tavalla kuin muussa yritystoiminnassa. Yhteiskunta ei saisi rajoittaa metsätalouden harjoittamista.
Noin 1 300 hehtaaria omistava Kärkkäinen ei pidä tavallista metsätilaa kummoisena yrittämisenä. Metsätalous tuottaa keskimäärin 100 euroa hehtaarille, 30 hehtaarin tila siis 3 000 euroa vuodessa.
”Hiljaisin kirkonkylän kioski on kannattavampi. Metsänomistaja on rikas ainoastaan kuollessaan. Meillä pitäisi olla toimivat metsätilamarkkinat.”
Metsäalan konsultti, Rainer Häggblom Vision Huntersista näki metsäsijoittamisen tulevaisuuden veroeduista huolimatta valoisana.
”Sijoittaminen siirtyy yhä selkeämmin reaaliomaisuuteen. Kun metsää hoidetaan ammattimaisesti, siitä saa hyvän tuoton.”
Samankaltainen sanoma oli Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajalla Pasi Holmilla.
”Metsänhoitotoimenpiteisiin sijoittaminen on erittäin kannattavaa. Se on paljon tärkeämpää kuin puun hintapiikkien tuijottaminen.”
Puun menekki näyttää toistaiseksi turvatulta. Metsäteollisuuden viimeaikaiset investointisuunnitelmat lisäävät puun käyttöä 10 prosentilla, Holm arvioi.
Häggblom korosti, että kannattavan metsätalouden edellytys on terve perusteollisuus. Korkean jalostusarvon tuotteita ei kannata haikailla, jos bulkkituotanto ei kannata.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
