Hankintamiehelle löytyy hyvintöitä konehakkuiden välistä

JOUTSA (MT)

Maanviljelijä Juha Onali aloitti hankintahakkuut 16-vuotiaana isänsä kanssa. ”Meillä on myyty puuta 1950-luvulta asti joka vuosi. Harvennushakkuiden kuitupuuta kannattaa myydä aina, kun on hyvä menekki.”

Onali kävi aikanaan Selkolan metsäkoululla 5 kuukauden metsätalouskurssit. Hakkuutyöt ovat sujuneet haavereitta. Istutukset hän tekee itse.

”Aion houkutella tyttäreni Sannan ja Lauran mukaan istutuksille.”

Onalin tilan tärkein tuote on puu. Hän hoitaa itse valtaosan taimikoista. Etäisimmällä tilalla työn ovat tehneet Metsä-Pirkan metsurit. Onali kiittelee työn laatua ja palvelua hyväksi.

Hankintahakkaajan ei pidä ryhtyä kilpailuun hakkuukoneiden kanssa eli Onali jättää uudistushakkuut ja varttuneiden metsien väljennykset suosiolla sopimuskumppaninsa eli UPM:n koneyrittäjien töiksi.

Nuorten metsien kunnostushakkuut ja myöhässä olevat ylispuiden poistot sopivat hyvin osaavalle hankintahakkaajalle.

Onali lämmittää kotinsa polttopuulla. ”Noin 60 kuutiometriä puuta kuluu vuodessa, tarkoitus on siirtyä lähivuosina lapuista hakkeeseen.” Oman metsän puulla säästää paljon yli euron litrahintaista öljyä.

Talvet vaihtelevat vuodesta toiseen, lumetonta vuotta voi seurata pari todella lumista. Onali ei jätä hankintatöitä sääriskin varaan.

”Olen joskus ehtinyt hakkuulle jo elokuun puolella, ennen joulua on yleensä tarkoitus ehtiä mitalle, joskin hyvinä talvina kuusikoiden harvennus on kyllä sujunut joulukuussakin.”

Onalilla on metsäpalvelusopimus UPM:n kanssa. ”Kaikki puu on kelvannut, tuulenkaadot, jopa alle kymmenen kuutiometrin hankintaerät”, hän sanoo.

UPM:n puunostaja Janne Riihiaho istuu toisella puolella pöytää kaupan väännössä. ”Kuinka kulloinkin, se on oma taiteen lajinsa, ei se saa helppoa ollakaan”, hän kuvaa hinnan hakua Onalin kanssa.

Onali seuraa puunhintoja lehdistä ja netistä.

Puukauppa saisi olla tasaisempaa kuin viime vuosina, tuumii Riihiaho.

”Eikö sen saisi hinnalla tasaisemmaksi, kyllä hinnalla alkaa kauppa käydä”, Onali opastaa.

Riihiaho sanoo, ettei puuta saa alle markkinahintojen, jos markkinoilla aikoo pysyä

Ulkomailta tuodun kuitupuun hinnat ärsyttävät Onalia. ”Tuonnilla pidetään kotimaan hintaa alhaalla.”

Riihiaho kehuu Joutsaa metsäpitäjäksi. ”Täällä ihmiset hoitavat metsiä ja panostavat niihin.”

Kotimaakunnassaan viljavalla Etelä-Pohjanmaalla olisi vara ottaa mallia metsien käytöstä ja hoidosta.

Onali noudattaa Metsä-Pirkan laatimaa metsätaloussuunnitelmaa. Nopeus rehevien metsien uudistamisessa tuottaa hyviä taimikoita.

Vuonna 1991 ohjeita isommalla taimimäärällä viljelty kuusikko työntää yli puolen metrin latvakasvaimia, nyt 8–9-metrinen kuusikko on 13–14-metristä 7–8 vuoden päästä eli ensiharvennuspuut hakataan alle 30-vuotiaasta metsästä.

Onali sanoo raivanneensa rehevän maan taimikon kolmeen kertaan.

”Reikäperkaustakin kokeilin, siitä tuli kova vesakko, siihen työhön ei enää ruveta.”

Riihiaho kertoo törmänneensä taannoin lehtoalueeseen, joka oli aikanaan jaettu kahdelle perilliselle.

Toinen toimi ajallaan ja sai nyt jo toisesta harvennushakkuusta 60–70 mottia tukkiakin hehtaarilta. Toisella puolella karttaviivaa on 10–15-metrisen lepikon alla 2–5-metrinen aukkoinen kuusen taimikko.

JUHA AALTOILA

Kaikki puu on

kelvannut,

tuulenkaadot,

jopa alle kymmenen kuutiometrin hankintaerät.

juha onali

Avaa artikkelin PDF