Suomi on kaukokartoituksen kärkimaa
Suomi on maailman huipulla metsien kaukokartoituksessa. Laserkeilaus on otettu ennakkoluulottomasti käyttöön metsäsuunnittelussa. Inventointimenetelmiä viedään myös ulkomaille.
Katri Tegel tutkii Ghanasta kerättyä aineistoa Arbonaut metsävarojen kaukokartoitus laserkeileuksella Kuva: Markku VuorikariLentokoneesta tai helikopterista käsin kerätty kaukokartoitusaineisto helpottaa metsäsuunnittelua, sillä se vähentää maastoinventointeihin kuluvaa työmäärää.
Yksi kaukokartoitusmenetelmistä on laserkeilaus, joka perustuu gps-paikannukseen ja lasersäteen mittaamaan etäisyyteen halutusta kohteesta. Puuston määrän lisäksi sillä saadaan tietoa esimerkiksi maan kulkukelpoisuudesta ja ojien perkaustarpeesta. Maastotyötä ei voida kuitenkaan kokonaan korvata kaukokartoituksella, sillä puulajit ja puiden viat on vaikea havaita ilmasta käsin.
Suomessa metsäsuunnittelijat hyödyntävät laserkeilausaineistoa esimerkiksi hakkuu- ja kunnostusojituspäätöksissä, mutta maailmalla sitä hyödynnetään lähinnä infrastruktuurin suunnittelussa sekä metsien hiilivarantojen arvioinnissa.
”Suomalaisten uskallusta, nopeutta ja tietoja ihmetellään joskus maailmalla”, kertoo Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston johtaja Timo Tokola , joka on työskennellyt useissa kansainvälisissä inventointihankkeissa.
Halu vähentää hiilidioksidipäästöjä ja hillitä metsien hävittämistä on lisännyt kaukokartoituksen hyödyntämistä.
Joensuulainen Arbonaut Oy on mukana useissa YK:n ilmastosopimukseen kuuluvissa REDD+-hankkeissa, joissa yrityksen kaukokartoitusteknologiaa hyödynnetään hiilinielujen inventoinnissa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
