Viime vuonna metsänomistajille on maksettu noin miljoona euroa korvauksia hirvieläinvahingoista. Kuva: Sanne Katainen
Kysely: Monelle metsänomistajalle hirvivahingon laajuuden arviointi on hankalaa
Hirvieläinvahingot koetaan haasteeksi metsätaloudelle, mutta tuoreen kyselyn mukaan vain harva hakee korvauksia.
Vastaajista 36 prosenttia on pyytänyt paikallisia metsästäjiä kohdentamaan hirvieläinten metsästystä taimikoidensa läheisyyteen. Kuva: Heikki WillamoSorkkia sekametsässä -hankkeen tekemän kyselyn mukaan iso osa maanomistajista ja metsäalan ammattilaisista kokee hirvieläinvahingot merkittäväksi tai jokseenkin merkittäväksi haasteeksi metsätaloudelle.
Suomen metsäkeskus kertoo tiedotteessa, että viime vuonna metsänomistajille on maksettu noin miljoona euroa korvauksia hirvieläinvahingoista.
Suomen riistakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja Helsingin yliopiston Sorkkia sekametsässä -hanke toteutti viime syksynä kyselyn metsäalan ammattilaisille ja metsänomistajille hirvieläinvahingoista.
Kyselyyn vastasi 715 metsänomistajaa ja 407 metsäalan ammattilaista eri puolilta Suomea.
Kyselyyn vastanneista maanomistajista 78 prosenttia ilmoitti havainneensa hirvieläinvahinkoja metsissään. Heistä vain 15 prosenttia kertoi hakeneensa hirvieläinvahinkokorvausta Metsäkeskuksesta viimeisen kolmen vuoden aikana. Ammattilaisista 26 prosenttia ilmoitti hakeneensa korvausta.
Suuri ero havaintojen ja vahinkokorvausta hakeneiden välillä selittynee sillä, että kyselyssä ei määritelty tarkemmin vahingon kokoa.
Hakeneista 40 prosenttia piti korvausta heikkona ja 38 prosenttia tyydyttävänä. Hyväksi korvauksen arvioi vain prosentti vastaajista.
”Monelle metsänomistajalle hirvivahingon laajuuden arviointi ja sen korvattavuuden määrittely on haastavaa. Siksi metsäammattilaisten apu on tärkeää. Usein pelkona on myös, että korvausta ei myönnetä, mutta arviointikustannukset jäävät maksettavaksi”, Viinan sanoo.
Tätä ongelmaa Metsäkeskus pyrkii helpottamaan hankkimalla ennakkotietoja vahingon laadusta joko maanomistajalta tai häntä avustaneelta taholta ennen maastossa tapahtuvaa arviointia.
”Usein pelkona on se, että korvausta ei myönnetä, mutta arviointikustannukset jäävät maksettavaksi.”
”Pääosa vahingoista kohdistuu männyntaimikoihin varsinkin talvilaidunalueilla. Paksu, kovakuorinen lumi lisää pahojen vahinkojen riskiä vaikeuttamalla hirvien liikkumista sekä peittämällä varpukasvillisuutta, jota hirvet myös hyödyntävät ravintonaan”, kertoo projektipäällikkö Esko Viinanen Suomen metsäkeskuksesta tiedotteessa.
Kyselyn perusteella voidaan todeta, että hirvieläinten aiheuttama vahinkovaara on melko hyvin tiedossa ja metsänhoitotoimet tuttuja.
Kyselyyn vastanneiden maanomistajien keskuudessa puulajivalinta koettiin merkittävämmäksi keinoksi välttää hirvieläinvahinkoja.
Hirvieläinkanta vaikuttaa vahvasti myös ammattilaisten näkemyksiin metsän uudistamisen puulajisuosituksista. Korkean hirvituhoriskin alueella männyn ja koivun välttämistä painotti paljon tai jonkin verran 64 prosenttia ammattilaisista. Sekaviljelyä painotti paljon tai jonkin verran 74 prosenttia.
”Kuusta suositellaan kuitenkin vielä liikaa karuille maille ja männyn uudistamisessa vahva muokkaus ja kylvö sekä luontainen siemennys saisivat tulla suositummiksi”, Viinanen arvioi.
”Kuusta suositellaan kuitenkin vielä liikaa karuille maille.”
Sorkkia sekametsissä -hanke järjestää keväällä 2026 koulutuksia hirvivahinkojen ennaltaehkäisystä maanomistajille ja metsäalan ammattilaisille
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
