Uppopuumenetelmää tuunataan Taipalsaarella pehmeisiin järvenpohjiin sopivaksi

Joulukuuset ilahduttavat joulun jälkeen hevosia. Taipalsaarella kuusia upotetaan urakalla järveen. Kuva: Petteri Kivimäki

Saimaan ympäristö- ja tiedekasvatuksen tuki ry:n Puukehikko-hankkeen tavoite on testata puukehikoiden sisään laitettujen turojen eli uppokuusien toimivuutta järvien pehmeillä pohjilla. Hankkeen sivuilla kerrotaan, että kehikkoa pilotoidaan Pien-Saimaalla Taipalsaaren Paarmalan kylässä. Aktiivit ovat vuosina 2020–2023 asentaneet Paarmalan Pitkälahteen kaikkiaan 12 jalaspuukehikkoa. Kehysten sisällä on käytetty kerättyjä joulukuusia.

Talkooporukkaa Taipalsaaren Paarmalassa helmikuussa 2023. Kuvassa on Kattelussaaren osakaskunnan, Lappeenranta-Saimaa Rotaryklubin ja partiolippukunta Skinnarilan Lutuset ry:n edustajia. Kuva: Kari-Matti Vuori

Jalaspuukehikoiden avulla puuaines saadaan pysymään pehmeänkin pohjan päällä. Jalaskehikoilla varustetun uppopuun toivotaan muodostavan biologisen puhdistamon, jossa sille muodostuva päällyskasvusto ja pohjaeläimistö sitovat ravinteet talteen.

Samalla syntyy kaloille otollinen kutu-, suoja- ja ruokailupaikka. Turoilla on jo vuosisatoja käytetty kalojen kutualustoina.

Menetelmän uskotaan soveltuvan erityisesti rehevöityneiden järvien pehmeäpohjaisille rannoille, sillä tällaisissa paikoissa puuaines peittyy usein ojien kuljettaman lietteen alle. Näissä hapettomissa oloissa uppopuu on aiemmin toiminut vain hiilivarastona, eikä paranna pohjaeläimistön tai kalaston tuotantoa.

Hankkeessa tutkitaan puukehikoiden päällyskasvusto-, pohjaeläin- ja kalastovaikutuksia sekä laaditaan ohje menetelmän käytännön toteuttamiseksi rehevöityneiden järvien pehmeäpohjaisille rannoille. Järvien kivikkorannoilla uppopuiden tiedetään muodostavat vakaan, jopa vuosisatoja kestävän elinympäristön vesieliöstölle. Aiemmin uppopuurakenteilla on havaittu vettä puhdistavia ja pohjaeläintuotantoa tehostavia vaikutuksia myös ojissa, kosteikoissa ja virtavesissä.