MTK pettynyt suurpetotyöryhmän tuloksiin – ”Työ supistui tässä vaiheessa vain nykylainsäädännön täydentämiseksi”

MTK toivoisi, että lainsäädäntöön on välttämätöntä lisätä ainakin suden viitearvo. Kuva: Veijo Toivoniemi

Huhtikuun alussa maa- ja metsätalousministeriön asettaman suurpetojen poikkeuslupiin keskittyneen juristityöryhmän loppuraportti valmistui torstaina 28. marraskuuta. Työn keskeisenä tavoitteena on määritellä ne lainsäädäntömuutokset, joilla suurpetojen kannanhoidollinen metsästys saadaan jälleen käynnistettyä.

MTK on pettynyt siihen, että esitys suurpetolainsäädännön perusteellisesta remontista supistui tässä vaiheessa vain nykylainsäädännön täydentämiseksi.

“Nyt herää huoli, että työryhmän esitys ei riittävästi avaa mahdollisuuksia varsinkaan suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Lainsäädäntöön on välttämätöntä lisätä vähintään suden viitearvo ja antaa eduskunnan päätettäväksi millä periaatteilla Suomen susikannan suotuisan suojelun taso määritellään”, MTK:n kenttäjohtaja ja riistapolitiikan asiantuntija Timo Leskinen toteaa tiedotteessa.

Suomessa lähes kaikkien suurpetoja koskevien poikkeuslupien laillisuus testataan valitusmenettelyjen ja uusien korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätösten kautta. Näihin prosesseihin kuluu tyypillisesti kaksi vuotta.

“Jatkuvasti kasvavan ja kesyyntyvän susikantamme vuoksi meillä ei ole enää aikaa juridisille kokeiluille, vaan tarvitsemme selkeän ja ennakoitavan lakiperustan”, Leskinen kommentoi.

MTK vaatii, että nyt käynnistetään työryhmän loppuraportissa esitettyjen lainsäädäntömuutosten valmistelu ja tämän lisäksi otetaan välittömästi lainsäädännön jatkovalmisteluun suurpetojen, varsinkin suden, viitearvojen määrittely, kannanhoitosuunnitelmien juridisen perustan vahvistaminen sekä lupien hakuun ja perusteluihin liittyvät uudistukset.

Esitykset poikkeuslupien perusteena olevien päämäärien määrittelystä ja kannanhoitosuunnitelmien alueellisten tavoitteiden korostamisesta ovat sen sijaan hyviä ja tarpeellisia.

MTK muistuttaa, että EU:ssa on toistuvasti kehotettu käyttämään kansallista liikkumavaraa luontodirektiivin soveltamisessa.

Sekä MTK että Metsästäjäliitto ovat esittäneet Ruotsin suurpetojen kannanhallinnan toimintamallin käyttöönottoa myös Suomessa. Mallissa suurpetojen suotuisan suojelun tason tavoitetasojen määrittelyjen jälkeen kannanhoidollisella metsästyksellä on mahdollista poistaa tavoitetason ylittävä yksilömäärä.