Puu loikkasi ylivoimaisesti suosituimmaksi materiaaliksi julkisissa kokoontumistiloissa – myös puisten pientalojen rakentaminen lisääntyi

Lehtomäen päiväkoti Kouvolassa on lähivuosina valmistuneita puisia julkisia rakennuksia. Kuva: Johannes Wiehn

Puun osuus julkisissa kokoontumistiloissa on ottanut valtavan loikan. Puun markkinaosuus on noussut niissä ensimmäisellä vuosineljänneksellä yli 60 prosenttiin aiemmasta vähän yli 10 prosentin tasosta, kertoo Puutuoteteollisuus ry tiedotteessaan.

Kokoontumisrakennukset ylsivät ensimmäisenä talotyyppinä ympäristöministeriön puurakentamiselle asetettuun markkinaosuustavoitteeseen. Samalla jaksolla opetusrakennuksissa pitkään jatkunut 20–30 prosentin markkinaosuus laski kuitenkin aloitetuissa kohteissa alle 10 prosenttiin.

Puukerrostalohankkeita kustannuspaineet ja rakennusalan kasvava epävarmuus hankaloittivat. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ei haettu lupaa yhdellekään puurunkoiselle asuinkerrostalolle. Aloitusten määrä pysyi edellisvuoden tasolla.

Kaikkiaan asuinkerrostalojen lupamäärä laski 14 prosenttia. Rakentamisen aloitukset kaikkiaan kasvoivat kuitenkin ensimmäisellä kvartaalilla 11 prosenttia. Kasvua tuli erityisesti julkisista rakennuksista ja teollisuudesta.

Puutuoteteollisuus perustelee puukerrostalorakentamisen hidastumista rakentamisen kustannusten nousulla, joka kiihtyi uudestaan ensimmäisellä kvartaalilla. Huhtikuussa nousu jyrkentyi entisestään. Ala arvioikin rakentamisen suhdanteen hiipuvan edelleen syksyyn mennessä.

Myymättömien uudisasuntojen varasto on tällä hetkellä matala.

Pientalojen aloitukset kasvoivat ensimmäisellä kvartaalilla 7 prosenttia ja lupamääräkin 5 prosenttia. Suomessa pientalot ovat valtaosin puurunkoisia. Tonttikauppa oli viime vuonna vilkasta ja kasvoi 24 prosenttia.

Lue myös

Miksi hirsimökissä nukuttaa sikeästi? Puun vaikutusta ihmisen hyvinvointiin tutkitaan

Voisiko Suomi tehdä "itävallat" puurakentamisessa? ”Teollinen puurakentaminen on siellä kehittynyttä ja kustannustehokasta”