Isojärven kansallispuisto tunnetaan rotkoistaan, lammistaan ja majavistaan – luontomatkailualan näkymät Suomessa ovat erittäin rohkaisevat"

Isojärven kansallispuiston maisemia hallitsevat sankat metsät ja pienet erämaalammet. Kuva: Rami Marjamäki

Minna ja Vesa Jakosuo toimivat matkailuyrittäjinä Isojärven kansallispuistossa. Paikan päällä viihtyy myös huskykoira Mosku. Kuva: Rami Marjamäki

Isojärven vaellusreiteillä voi liikkua jalan, mutta halutessaan myös esimerkiksi läskipyörällä. Eräopas Vesa Jakosuo ja MT:n toimittaja Jukka Koivula kokeilivat aktiviteettia kansallispuistossa marraskuussa. Kuva: Rami Marjamäki

Majavien jäljet näkyvät kaikkialla kansallispuistossa. Kuva: Rami Marjamäki

Suuret korkeuserot ovat leimallisia Kuhmoisten kunnan länsilaidalla sijaitsevan Isojärven kansallispuiston maisemille.

Jättiläismäiset siirtolohkareet ja synkät rotkolaaksot vuorottelevat puiston mäkisissä metsä- ja lampimaisemissa.

"Kansallispuisto sijaitsee vedenjakajalla. Jääkauden jäljet näkyvät täällä monin tavoin", eräopas Vesa Jakosuo kertoo.

Erityisen tunnettu Isojärven kansallispuisto on litteähäntäisistä jyrsijöistään.

Puistossa virtaavien vesireittien varsille on pesiytynyt paljon majavia.

"Ravinnon loppuessa ne vaihtavat paikkaa ja siirtyvät seuraavan järven, lammen tai muun vesistön äärelle. Siksi majavien rakentamia patoja ja muita jälkiä esiintyy lähes kaikkialla kansallispuiston alueella", eräopas kertoo.

Muista eläimistä Isojärvellä voi törmätä muun muassa kaakkuriin, tikkaan, ilvekseen tai suteen.

Isojärvi on pinta-alaltaan varsin pieni, 22 neliökilometrin laajuinen kansallispuisto.

Mäkien, jyrkänteiden ja vesistöjen hallitsemat maisemat ovat pääosin puuston peittämiä, mutta on kansallispuistossa soitakin.

"Täällä on runsaasti pieniä, syviä lampia. Itse Isojärvi sijaitsee puiston pohjoislaidalla. Aika harva täällä vieraileva vaeltaa sinne saakka", eräopas Minna Jakosuo sanoo.

Kansallispuiston keskuksena toimii Heretyn metsätyökämppä.

Sieltä käsin Isojärvellä voi retkeillä merkittyjä reittejä pitkin.

Niitä ovat kahden kilometrin mittainen Heretyn luontopolku, kuuden kilometrin Hevosenlenkki, 10 kilometrin Savottapolku, 11 kilometrin Jätkän polku sekä 3,8 kilometriä pitkä Majavan polku.

Syvemmälle puistoon sukeltaa 16 kilometrin pituinen Isojärven maastopyörälenkki.

Kaikki puiston reitit uudistetaan ensi vuonna rengasreiteiksi.

Eräoppaat Vesa ja Minna Jakosuo aloittivat työssään kansallispuiston matkailuyrittäjinä viime keväänä.

Tukikohtana on Heretyn metsätyökämppä, joka toimii oheisrakennuksineen niin museona, kahvilana, välinevarastona kuin majapaikkana.

"Pyöritämme täällä kahvilaa, majoitamme kahdessa neljän hengen huoneessa ihmisiä ja vuokraamme erilaisia erävarusteita, kuten soutuveneitä, kanootteja, kajakkeja, läskipyöriä ja telttoja", Minna Jakosuo kertoo.

"Periaatteenamme on, että Isojärvelle voi saapua ilman mitään varusteita ja täältä voi vuokrata setin, jonka kanssa voi halutessaan vaikka yöpyä luonnossa."

Jakosuot asuvat naapurikunnassa Jämsässä, josta Isojärven kansallispuistoon kertyy matkaa kolmisenkymmentä kilometriä.

Pariskunta on tehnyt eräoppaan töitä jo kahdeksisen vuotta eri puolilla Suomen kansallispuistoja – enimmälti Lapissa.

"Isojärvi on ollut jo vuosikymmenen lähin kansallispuistomme ja paikka on meille ennestään hyvin tuttu. Olemme järjestäneet täällä erilaisia eräkursseja", Vesa Jakosuo muistelee.

Eräoppaasta täysipäiväiseksi matkailuyrittäjäksi hyppääminen on muuttanut asioiden luonnetta.

"Mehän solmimme viime keväänä heti suoralta kädeltä viiden vuoden sopimuksen Metsähallituksen kanssa, joka omistaa rakennukset ja kansallispuiston. Onhan tässä ollut paljon uutta opettelemista, mutta olemme motivoituneita työssämme. Luontomatkailualan näkymät Suomessa ovat erittäin rohkaisevat", Vesa Jakosuo sanoo.

"Kävijämäärät ovat kasvaneet huimasti. Kun vuonna 2008 kävijöitä oli Isojärven kansallispuistossa vuodessa noin 8 000, oli kävijöitä viime vuonna hieman vajaat 20 000", Jakosuo sanoo.