Metsästäjäliiton Silpola: ”Komission susiesityksestä yksinään ei ole mitään hyötyä” ‒ vaatii kansallista lainsäädäntöä susikannasta
Jaakko Silpolan mukaan suden suojelustatuksen lieventäminen edellyttää, että susi lasketaan Suomessa suotuisan suojelun tasolla olevaksi eläimeksi.
Kuvituskuva. Kuva: Markku VuorikariEU-komissio ehdotti eilen perjantaina, että luontodirektiiviä mukautettaisiin suden muuttuneeseen suojeluasemaan. Käytännössä susi muuttuisi ”tiukasti suojellusta” ”suojelluksi” eilen voimaan tulleen Bernin yleissopimuksen nojalla.
Komission ehdotus antaa jäsenvaltioille lisää joustovaraa paikallisten susikantojensa hoidossa, jotta ne voivat toteuttaa alueellisiin olosuhteisiin soveltuvia toimenpiteitä.
Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola pitää komission linjausta järkevänä ja oikeansuuntaisena. Toisaalta hän korostaa, ettei siitä yksistään ole vielä Suomessa hyötyä.
”Suomessa on välttämätöntä tehdä poliittinen päätös siitä, mikä on hyväksyttävä susikannan suuruus. Asiasta on päätettävä parhaillaan työn alla olevassa suurpetolaissa. Ilman kansallista lainsäädäntöä asiasta EU-komission ehdotuksesta ei ole mitään hyötyä”, Silpola kommentoi MT:lle
”Suomessa on välttämätöntä tehdä poliittinen päätös siitä, mikä on hyväksyttävä susikannan suuruus.”
Silpolan mukaan suden suojelustatuksen lieventäminen edellyttää, että susi lasketaan Suomessa suotuisan suojelun tasolla olevaksi eläimeksi.
Maa- ja metsätalousministeriön lausuntokierrokselle antaman suurpetolain perusteluosiossa todetaan, ettei susi ole Suomessa suotuisan suojelun tasolla.
”Karhu ja ilves kylläkin ovat suotuisan suojelun tasolla, mutta sutta sinne ei ole itselleni käsittämättömästä syystä Suomessa saatu. Tätä asiaa kannattaa kysyä päättäjiltä, ennen kaikkea maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahilta (kd.)”, Silpola toteaa.
Metsästäjäliitossa katsotaan, että susiasioissa pitäisi ottaa mallia Ruotsista.
”Jos katsotaan Ruotsia, siellä susikanta on jokseenkin sama kuin Suomessa. Ruotsissa on määritelty putki, jossa susien laskennallisen määrän alaraja on 170 ja yläraja 300 sutta, ja siinä rajassa viranomainen on voinut määritellä suotuisan suojelun tason”, Silpola kertoo.
”Tällä hetkellä tasoa ollaan pudottamassa sataanseitsemäänkymmeneen. Eli kaikki sen yli menevät sudet saataisiin kaataa.”
Silpola huomauttaa, että Suomen syksyinen susimäärä liikkuu arviolta viidessäsadassa sudessa.
”Jos tätä 500 sutta suhteutetaan Ruotsin 170 suteen alarajana, niin voi vain ihmetellä, miksi Suomen päättäjät ajavat tällaista linjaa.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
