Halpuutus ei ole lopettamassa joulukuusien pihamyyntiä – "Täältä on tavattu kuusi aina hakea – tinkimisen kanssa"

Seppo Korpela etsi ja löysi nurkkakuusen Jukka Reinikan joulukuusikaupasta. Entisen kauppakeskuksen piha Seinäjoella on ollut pitkään myyntipaikkana, jonne vakioasiakkaat tietävät tulla. Kuva: Johannes Tervo

Pussitus sujuu hyvin leudolla säällä, mutta 25 asteen pakkasessa oksat eivät tahdo notkistua kapeaan tilaan. 

"Nurkkakuusta pitäisi taas löytää, ei haittaa vaikka on sopivasti toispuoleinen. Meillä on tuvassa aina ollut tietty paikka kuuselle, joka ei haaskaa tilaa", sanoo joulukuusta hakemaan tullut Seppo Korpela Seinäjoelta.

Kostea myyntisää lupaa hyvää kuusen kestolle myös sisällä. Vielä ei tiedä kauanko puu saa sisällä olla, mutta lopulta se hyödynnetään lämmöksi tulisijassa.

"Täältä on tavattu kuusi aina hakea – tinkimisen kanssa", Korpela naurahtaa.

Neljäkymmentä euroa on Korpelalle kipuraja, jonka kuusi saa maksaa. Esimerkiksi Rusta-kaupat myyvät sertifioitua tanskalaiskuusta reilusti alle kahden kympin.

Kuusikauppaa entisen kauppakeskuksen pihassa jo yli kymmenen joulua tehnyt Jukka Reinikka löytää pian mallikkaan nurkkakuusen tutulle asiakkaalleen.

Alavudella maitotilaa ja hautausmaan hoitopalveluja puutarhurivaimonsa kanssa pyörittävä Reinikka pitää kuusikauppaa mukavana vaihteluna sydäntalveen navetassa.

"Lomittaja hoitaa nyt karjaa, kun olen kiertänyt neljässä kaupungissa joulukuusia ja -koristeita ulkosalla myymässä. Sisämyyntiä ei ole ollut koronan takia ollenkaan", Reinikka sanoo.

Tänä vuonna kotijoulun suosio näkyi aikaisena kysyntänä, ja kauden ensimmäisiä joulupuita meni asiakkaille jo itsenäisyyspäivänä.

Pääosa puista tulee omasta metsästä, mutta osa myös muilta täkäläisiltä tuottajilta.

"Hinta ja kotimaisuus ovat tärkeimmät kysymykset, joita ostajilta aina kuulee. Kotimaista kuusta ja ruuantuotantoa tarvitaan", sanoo Reinikka, jolla on aiempaa myyntitaustaa ja kokemusta sekä MTK:n, Valion että Osuuskaupan hallinnossa.

Joulukuusia Suomessa kasvattavien kokonaismäärästä ei ole tarkkaa tilastotietoa. Arvio on viime vuosina ollut noin viisisataa. Kasvattajina on joulupuita ja leikkohavuja sekä pää- että sivuelinkeinonaan kasvattavia sekä harrastajia.

"Meillä myynnistä isompi osa tulee koristeista, joita vaimo valmistaa."

Suosittua tonttulakkikoristetta ei voi puun tavoin kastella, koska se on tehty havuista ja istutettu eri puulajin rungossa betoniruukkuun.

"Havuihin on hyvä suihkuttaa vettä, mikä auttaa kuivumista vastaan", Reinikka opastaa.

Tuotannon painopiste on Etelä-Suomessa, mikä on luonnollista myös markkinoiden näkökulmasta. Pohjoisimmat viljelmät sijaitsevat Lapissa.

Viljelmiä on perustettu pelloille, metsämaaksi rekisteröidyille pelloille, metsämaalle, sähkölinjojen alle ja vastaaville maatalouteen heikosti soveltuville alueille.

"Nämä kuuset kasvavat metsässä 13-vuotiaiksi, mutta pellollahan kasvu olisi nopeampaa, kymmenisen vuotta. Muotoilua tehdään kahdesta kolmeen kertaa vuodessa."

Valtaosa tuotannosta on osa metsätaloutta. Keskimäärin 80 prosenttia kasvatusmäärästä on suomalaista metsäkuusta.

Tämän lisäksi myyntiin tuotetaan jonkin verran musta-, oka- ja serbiankuusta sekä pihtoja. Ne, joita joulukuusen sisällä levittämä tuoksu haittaa, voivat Reinikan mukaan valita jouluksi mustakuusen.

"Siitä ei juuri tule tuoksua sisällä pidettäessä."

Lue lisää:

"Kuuselle joulu tietää tuskaista kuolemaa" – Yle Oppiminen -kanavan päivitys joulukuusen kärsimyksestä kiehautti keskustelun syyllistämisestä ja kasvien inhimillistämisestä